Pihlajanmarjat jo punertaa, samoin näsiän. Monet koulut alkavat huomenna. Taitaa tulla syksy. Eilinen Evilän katsominen otti niin voimille, että nukutti n. kuuteen saakka. Aamulenkki eri kengillä kuin edellisellä kerralla. Nyt menimme hitaammin saman lenkin, mutta minulle tuli kuitenkin sen verran hiki, että menin käväisemään järvessä. Kun palasin rannasta vettä tippuen, vaari odotti kännykkä kädessä ja puheenparresta jo osasin aavistaa, kuka se siellä oli. Onni se siellä lauloi "Paljon onnea vaan..." ihan kokonaan ja nuotilleen. Kertoi nukkuneensa vain lyhyet unet, heränneensä jo viideltä ja muutakin tärkeää. Isä sitten hiukan tarkensi asioita.
Puolenpäivän aikaan kävimme katsomassa yhtä asuntoa ja samalla reissulla "lunastamassa" joululahjamme, ettei vain aika mene umpeen. Onnitteluja on satanut ihan kaksittain. Äitikin muisti ja kertoi samalla taas mieleen muistuneen yhden kauniin laulun nimeltään Sinervä valssi. Hän muisti henkilön, joka sen oli sanoittanut ja häneen liittyvän tarinan. Hän oli muuan Multian apupapeista Kätön aikaan. Nimi ei vain tullut mieleen. Joitakin ilmoittautumisia 85v.-juhliin pitänee vielä tivata, kun ei ole kuulunut. Yhdeksän on ilmoittautunut yhden tekstarin tuloksena! Ilmoitin osallistujien lukumäärän emännälle ja nyt vain odottelemme, millaiset kalaasit saamme aikaan. Lehmät on in!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!