Onneksi aamu oli kirkas, vaikka kovatuulinen. Kävimme yhdessä lenkin ennen vaarin töihinlähtöä. Minä käväisin sitten vielä tuolla vedessä. Tuulee niin kovasti, että rannassa on vaahtoa. Minulla on edessä "hoitotiimin" kokous iltapäivällä kipupolilla. Vähän jännittää. Eilen oli lepopäivä. Oli kiva, kun lopulta sain pikkuystäväni "langanpäähän". Hassu sanonta nykyään, kun viestintä on oikeastaan kokonaan langatonta (minun arvaukseni, ei tieto). Kieli ei ehdi muutokseen mukaan. Ja sanakirjat ovat vanhoja jo ilmestyessään.
Nyt minua odottaa parvekkeella muovikassillinen pudokkaita. Vaari oli Oskarin kaverina eilen sen aikaa, että äitinsä pääsi kampaajalle. Omenat ovat tuomisia sieltä. Sosetta vai omenapiirakkaa, vai molempia?
Kylläpä se viesti vieläkin kilometrikaupalla lankaa pitkin menee. Minunkin kommenttini blogiisi ei taida mennä langattomasti kuin sen pari metriä, mitä tästä kannettavasta on tuohon vastaanottimeen olohuoneen nurkassa. Muu osa matkasta mennään kupari- tai valokaapelia.
VastaaPoistaAsiaa tarkemmin miettien, valokaapeli on kyllä langatonta sinänsä, että tietohan kulkee siinä letkun sisällä valonsäteenä. Tiedäpä näistä.