Kyllä kannatti eilinen mökkireissu, kun sain kuulla käen kukkuvan ensimmäisen kerran tänä kesänä. Tosin aluksi en oikein erottanut ääntä, kun tavanomainen jokakertainen ruohonleikkurin pörinä oli peittää tuon ihanan kevätkesäisen äänen. Ja kielot olivat puoliksi kukassa, siellähän niitä riittää kymmenien metrien levyinen vyö ympäri jo rakkaaksi käyneen Käpälämäen. Mutta rankka ukkoskuuro osui juuri mäen kohdalle. Olimme takkatuvassa tuli takassa ja ehdin silmänräpäyksen verran luulla, että takkatulen valo jotenkin leimahti, mutta se olikin salama ja heti jysähti. H. oli selin ja todella säikähti, kun ei havainnut välähdystä. Mutta onneksi ukkosrintama oli vain hetken siinä kohdalla ja rankkasade alkoi ja raikasti tukahduttavan ilman samalla kastellen vastaleikatun pihan.
Siis hyvä päivä minun asteikollani. Toimme lakanat ja pyyhkeet pesuun. Paluumatkalla oli helppo poiketa ruokaostoksilla kirkonkylässä. Korpijärvelläkin on taas avattu lähikauppa! Vielä emme tsekanneet sen valikoimia. Antero on juossut yöllä Anjalankoskella Jukolaa, Maria jo perillä lomamatkallaan. Lähdemme Miikaelin luokse Nooran ja Oskarin seuraksi siksi aikaa kun remonttihommassa tarvitaan neljä kättä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!