28. huhtikuuta 2005

Torstai toivoa täynnä...

Aamukahvilla soi kännykkä. Nooran äiti soitti. Oskarilla on taas oletettavasti korvatulehdus. Hän sai ajan varttia vaille kymmeneksi ja minä ryhdyin nopeasti laittamaan itseäni lähtökuntoon. Autoa tarvittiin ja Nooralle kaveria lääkärikäynnin ajaksi. Ja olihan se taas, tai ne taas molemmat korvat tulehtuneet ja antibioottikuuri alkuun.

Nooran kanssa leikeltiin paperia, tehtiin kolmilettinen hypersupermoderni tukkalaite ja katseltiin hänen omaa vauva-albumia "rauhassa". Noora lupasi, että jos olisin oikein kiltti, saisin joskus mennä heille yöksi.

Nyt ruoka odottaa yläkerrassa ja tarkoitus olisi mennä kello kahdeksi Tukipilariin käymään jossakin uudessa kipukeskusteluryhmässä. Katsotaan, jaksanko.

Eipä ole vaari kommentoinut mummun sivuja, vaikka tekstasin osoitteen. Shanghaissa on hyvät nettiyhteydet, mutta taitaa aika ja voimat olla kortilla. Olisi mukava saada tätä kautta sellaista infoa, mitä ei muuten saa. Eilen illallakaaan ei tullut minkäänlaista viestiä, sainpahan auki kuitenkin sen matkalokin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi sinäkin!