Ei sitten tuntunut yhtään mukavalta heti aamukahvipöydässä kuulla, että tänään
juhlitaan Kansallisen Epäonnistumisen Päivää. Ja että sitä ovat promoamassa ollilat ja angry birds-menestyjät ja muut suuret epäonnistujat. Ettei vain aiheuteta tällä riskinoton ja epäonnistumisten ja mokaamisten kautta menestykseen kehottavalla päivällä ahdistusta niille, joille se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista. Olisi siis menestyttävä. Piste.
"On tosiasia, että epäonnistuminen on yksi menestyksen kulmakivistä. Sen
kautta saatu oppi on korvaamaton voimavara. Epäonnistuminen on ennen
kaikkea oppismiskokemus. Sen ei saa antaa viedä osaajilta uskoa ja
rohkeutta rakentaa suomalaista talouskasvua sekä paloa nousta ylös
jaloilleen kerta toisensa jälkeen — ja yrittää uudelleen." (suora lainaus heidän manifestistään.)
Minä ainakin nousin väärällä jalalla tänä aamuna. Olin valvonut jo neljästä asti ja aamiaisen aikaan jo valmiiksi väsynyt. Epäonnistuin olemaan pirteä ja levännyt aloittamaan uutta päivää. Etsittyäni aamupuolen sopivaa lepoasentoa ja vääntäydyttyäni erinäisillä itse kehittämilläni tekniikoilla sisulla taas tolpilleni en ollut ns. parhaimmillani. Ihan vain arkikielellä sanottuna poltin päreeni jo heti kuudelta.
Onko tämä päivä siis vain Kansallisen Epäonnistumisen Päivä?
VastaaPoistaHyvä jos niin, sillä minä voisin viettää sellaista päivää aika usein. Tai lievennettynä - olen ainakin viettänyt.
Joskus minulla oli tarra, jossa luki "Sekunda jo syntyessään".
Muistan kyllä, keneltä sen sain. :(
No, huumori huumorina.
Radiouutisissa mainittiin epäonnistumisen päivä ja haastateltiin kauppatieteen opiskelijoita aiheesta. Eräs opiskelija sanoi, että jos joku ei ole koskaan epäonnistunut, hän ei ole elänyt täyttä elämää. Niin kai se on, eli tekevälle sattuu.
VastaaPoistaMuistan kouluajoilta miten jotkut oppilaat epäonnistuivat kokeissa kun eivät saaneet kiitettävää ja se oli sitten melkein maailmanloppu ja muutkin sen saivat nahoissaan tuntea. Epäonnistuminenkin on suhteellista, mihin sen rimansa itse kukin asettaa ja miten epäonnistumiseensa reagoi. Sellaisia hannuhanhia tuskin onkaan jotka ei koskaan missään epäonnistuisi..
VastaaPoistaJoskus epäonnistumisen päiviä sattuu itse kullekin. Onneksi on sentään onnistumisen päiviäkin. On tosi tylsää valvoskella öisin, kun on herännyt ja aamuun on aikaa monta tuntia. Itselläni on sängyn vieressä luettavaa ja hyvällä onnella voi hetken lukemisen jälkeen uni tulla uudelleen. Paitsi jos kirja on erityisen kiinnostava, voi vain virkistyä. Hyvää viikonloppua ja aurinkoa Sinulle!
VastaaPoistaRosina,
VastaaPoistaOnhan tuossa asiaa, mutta asioilla on aina puolensa. Kun toista nostaa, niin toista alentaa. Kun nokka nousee, niin pyrstö tarttuu...
Onkohan vastaavaa kansainvälistä päivää?
Olivia,
Tekevälle sattuu -sanonta pitää paikkansa. Epäonnistumisten ja epävarmuuden sietokyky on välillä kovalla koetuksella. Minä en vain jaksanut ajatella moisen päivän juhlimista - sillä kertaa.
Sirokko,
Sinäpä sen sanoit. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Joskus ns. kiehahtaa yli ja se lienee sallittua.
Laila,
Minun olisi kyllä parasta nousta ylös venyttelemään varovasti. Joka yö ei vain jaksa ja sitä yrittää pitkittää mukalepoa ja lopputuloksena on täysi turhautuminen.
Vuoteessa lukeminen ei onnistu mitenkään, musiikin tai radion kuuntelu onnistuvat. Ne eivät rasita silmiä eikä niskaa.
Onneksi on joskus helpompia päiviä.