Movember

Pyhäinpäivän aikaan on yleensä huonoimmat ajokelit. Autoa pitäisi pestä koko ajan, mutta itse asiassa se ei juuri kannata, koska teiden suolaus pitää huolen siitä, että liikennevirrassa kulkee paljon rekisterinumerottomia autoja ja rekkoja. Lasinpesunestettä kuluu ja sen nykyisen hajusteillakin peitetty pistävyys tunkeutuu silmiin ja hengityksen kautta verenkiertoon. Kemikaaleja riittää.

Kun kuljen useamman kerran samaa reittiä, minulle alkaa muodostua tietyt matkustusrutiinit. Löytyvät omaan rytmiin sopivat pysähdyspaikat, vaikka välistä ne ovat kyllä ihan tavallisia linja-autopysäkkejä tai tienhaaroja, kun selkä sanoo niin. Silloin olisi hyvä olla varustautunut termarikahveilla ja retkieväillä. Tällä kertaa emme olleet ja se varattu Juhlapöydän kohvehti-rasiakin jäi kotiin viileäkaappiin. Olisiko herra Alzheimer ollut asialla?

Huomaan vihdoin, että näkyy noita kallioleikkauksia olevan tasamaallakin jossakin Hööpakan tienoilla. Raamatun tienhaara osuu jokaisella matkalla silmään ja muistan aina sen, miten ensimmäisillä matkoilla tuntui, että Pohjanmaalla on taivasta metsä- ja suosuomalaiselle ihan liikaa. Ei tarvitse enää taivaita tähyillä. Voi ihailla tienvarren siirtokivilohkareita, ojien pajukkojen viehkoa tummaa lilaa ja hätkähtää lehtikuusten varastoitunutta valovoimaa. Ja kolmea komeaa joutsenta jollakin sänkipellolla. Ja on viisastunut sen verran, että tietää isojen kaksikerrosten talojen olevan suurelta osin tervatuloilla rakennettuja. Isotalot ja rannanjärvet.

Perille ehdimme ihan ajoissa ennen päivänsankarin heräämistä päiväunilta. Unen rippeet ja pienoinen hämmästys haihtuivat hetkessä. Mitähän pikku-Alvan päässä liikkui, kun joutui juhlamekossaan kymmenen silmäparin ja muutaman kameran etsimen kohteeksi? Ei ainakaan pelottanut. Askeleet olivat jo reippaat ja lahjojen mieluisuus mitataan joskus myöhemmin. Kortit maistuivat ja kauniin barbapapakakun kerma. Ahh! Minä sain palan Barbalalaa.

____

Tiesitkö muuten, että nyt onkin Movember? Ajattelin tuon muunnoksen nähdessäni asian liittyvän jotenkin liikkumiseen, mutta se onkin aivan muuta. Hyvällä asialla ollaan.

Kuvan poikkeavan sininen pilvi toi lumen. Tänään on jo pakkasta. Paikoilleen ei silti sovi jäädä. Ja on mentävä itse, konstilla millä hyvänsä, sillä nopeimmat junat eivät enää pysähdy täällä.