1. huhtikuuta 2009

Aprillipäivänä 2009

Kelloja on siirrelty kohti kesää. Toistaiseksi joka päivä on vielä löytynyt yksi siirtämätön. Autossa saattaa vieläkin olla yksi. Voisivat lopettaa tämän kellopelin. Kuka sen yleensä aloitti? Alkuvuosina piti aina pähkäillä, miten niitä siirretään. Nyt on läksy opittu. KK. Kohti kesää. Aina.

Vahvat ja makeat herneenversot kurottuvat valoa kohti. Kaksi vanhoista paavalinkukista on jo täydessä kukassa. Kylvämäni tilli on hennoista hennointa. Löysin vanhoja ylijäämäsiemeniä ja kokeeksi kylvin. Tillikin oli toistakymmentä vuotta vanhaa! Epämääräiset isommat siemenet osoittautuivat sitten krassin siemeniksi. Ne joutuivat multaan aivan liian varhain. Ovat jo toistakymmensenttisiä. Sitä tekee vain tehdäkseen jotakin. Turhaa paljon. Tärkeät jäävät tekemättä. Isoihin päätöksiin ja muutoksiin ei ole voimia.

Säätila vaihtelee ja saattaa tuo selkäkipu myötäillä ja mielialat aaltoilla siinä mukana. On ollut esteitä, konkreetteja, mutta myös sanattomuutta ja saamattomuutta. Happivaje. Ei ole mitään jaettavaa. Silloin kannattaa olla hiljaa kuin tuo suunsa suppuun sulattanut lumiakka. On ollut aprillipäivä jona kuvasin kevään ensimmäisen sinivuokon. Nyt on lunta vielä katoillakin. Aurinko kuitenkin paistaa ja urpiaiset sirkuttavat viikon luontoäänenä ja luonnossa. Jos vaikka nyt lähtisi vähän ulkoilemaan.

3 kommenttia:

  1. Et maininnut silliä tai kuravettä, silli maistuisi, vaikka pitäisi välttää suolaa. Hei, sullahan on jo paljon viherää alullaan!
    Kuka sanoo, että aina pitää olla sanottavaa. "Silense is golden, golden . . ."
    Ja mitä tulee suuriin asioihin, suurta on olla mukavissaan pienten asioiden seassa. Suuret kun menee menojaan. Yritimme aikamme.

    VastaaPoista
  2. Utukka,
    Ei kukaan päivälehteä lukuunottamatta edes yrittänyt narrata. Sekin aprillijuttu oli niin huono, että sitä piti totena.

    Sen sijaan ilmaislehden juttu Puijon myynnistä venäläisomistajille aiheutti puheluja jopa valtuutetuille. Mitä olette menneet tekemään? Jos luki jutun poppuun asti, ymmärsi heti, että aprillia, aprillia.

    Muuten, satelee lunta. Ja selkä renkkaa. Kiitos ystävä kaukainen kannustamisesta.

    VastaaPoista
  3. Puijo ei ole enää luontomatkailun kannalta vetovoimainen. Saksalaisetkin matkailevat Suomessa nelostien kautta. Puijolla on varmaan luontoarvoja, mutta ensisijassa se on talviurheilukeskus ja liikenneympyrän keskiö, jonka äänimaisema on pilalla. Ehdotin joskus Mullikassa Kähärän putiikille, että yrittäisivät saada vitostiehen pakollisen kiertosuunnan Puijon tornin ympäri.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!