Tärkeillä asioilla

Tori oli yllättävän tyhjä. Aurinko vilkahti hetken lyseon takaa ja laveerasi Kaupungintalon yllä olevat pilvet. Rollaattori- ja kävelysauvaväkeä oli paljon liikkeellä. Tärkeillä asioilla hipelöimässä leluja ja pelejä. Otin repun selkääni ja päätin, että muutaman tarpeellisen ostoksen tulee löytyä yhdestä ja samasta paikasta. (Harvinaista kyllä, olin yksin liikkeellä.)

Vaan ei se mennyt niin. Piti liukkautta varoen talsia kohti kaupungin varsinaista lelumaailmaa, joka oli muuttanut uuteen paikkaan sitten viime käyntini. Yritin mennä hissillä, joka ovien sulkeuduttua ei inahtanut mihinkään. Onneksi ovet sentään avautuivat ja pääsin kiertämään ulkokautta. Missään ei ollut ruuhkaa eikä taustamusiikkia. Positiivinen yllätys. Ehkä jaksan tehdä vielä toisen lyhyen reissun myöhemmin tällä viikolla.

Jos eilen odottelin piparien paistumista, niin tänään istuksin vuoronumero kädessä keskustatavaratalon info-pisteen vieressä. Olin kyllä kääntyä takaisin, koska paikka muistutti liikaa sairaalan aulan systeemiä. Onneksi löytyi yksi vapaa istuin. Minulla oli kuitillisia paketoimattomia ostoksia repussani. Selkää jo väsytti. - Voisihan sitä kotonakin. Pitäisi hankkia erilaisia papereita, nauhaa ja rusetteja. Jonotetaan nyt. Ehkä täällä niistä paketeista tulee kauniimmat. - Jotenkin mieleen tulivat ostosreissut Neuvostoliitossa, jossa yhden pienen tavaran, juustopalankin, kanssa sai seikkailla tiskiltä kassalle ja takaisin tiskille. Myyjien aksenttikin sai assosioimaan muinaisiin.

Kirjakauppa oli ulkoistanut koko paketoimisasian. Oven pielessä käytävällä sitten tuli kannatetuksi mimmifutista. Mukavinta oli nähdä ihmisten avoimuus ja puheliaisuus. Joulumieli. Leluosastolla törmäillessä kaipasimme porukalla myyjiä. Suosikkilelujen salaisuudet eivät avaudu mummoikäiselle noin vain. - Prinsessalegot? - Eräs äiti-ihminen kertoi, että hänen on helppo tietää lastensa toiveet. Ruksivat vain lelukatalogeista mieluisia. Paketoimisjonossa vieressäni tovin viivähtänyt viipurilaissyntyinen rouva kertoi hankkivansa joka vuosi lastenlapsilleen yöpaidat. Aina tarpeelliset. Keskustelimme perheiden erilaisista ruoka-, juhla- ja lahjakulttuureista. -Mummojen paras lahja on rukoilla lastenlastensa puolesta. -