Nyt niitä alkaa tulla. Joulukortteja ja -kirjeitä. Itse askartelin saksien ja liiman kanssa vanhoista uusia. Kun tavalliset kirjekuoret loppuivat, loput tein ylijäämätapetista. Olen säästänyt monen vuoden kortit, mutta tänä vuonna ensimmäisen kerran ajattelin kierrättää niitä. Toki kaikkein kauneimpia ei raaski leikellä. Useita vuosia kirjoitimme ns. joulukirjeen kortin asemasta. Edesmennyt tätini kerran mainitsikin, että oli hyvä, että kirjoitimme itse omat kuulumisemme. Se katkaisi huhuilta siivet.Meillä on muuten vanhoista joulukorteista yhdessä lastenlasten kanssa askarreltu joulukalenterikin. Kaksiosaisen joulukortin sisään liimattiin toinen kortti ja reunat kiinni. Vaari piti pyytää apuun leikkaamaan avattavat luukut. Olihan se iso ja tarkka työ, mutta idean isä, viisivuotias, oli tulokseen todella tyytyväinen: "Nyt ei mummun ja vaarin tarvitse ostaa joulukalenteria." Ei tarvinnut. Hyvin toimii.
Valokuvakortit näyttävät olevan suosittuja, ehkä edullisuutensakin vuoksi. Itsekin ajattelin tilata niitä, mutta se jää uusiin jouluihin. Korttien valitseminen on aikaa vievää puuhaa. Mikä kortti sopii kenellekin? Kenelle yleensä laitan kortin? Muutama joulu on mennyt niinkin, ettei ole ollut voimia hoitaa koko asiaa. Nyt ne ovat tuossa ostoskorissa kahdessa punaisessa kirjekuoressa lähdössä matkaan. Saakohan joku takaisin osan omasta vuosia sitten meille lähettämästään kortista? Saattaa saada, mutta todennäköisesti ei muista. Kierrätyksessä voisi mennä näinkin pitkälle. Jos on kirjeenvaihtoa, niin on sitten myös kortinvaihtoa. Se on eri asia kuin korttivaihto, mikä näkyy olevan suosittu harrastus bloggaajien joukossa.
Iloista sunnuntaita!
VastaaPoistaHienoja ideoita nuo kertomasi.
Itse ostelen markkinoilta, tai halpakaupoista kortteja varastoon.
Mutta kaikkein parhaimpia olisivat tietysti itse askarrellut, vaikka sitten vanhoja kortteja hyväksikäyttäen.
Joulu- ja lahjapapereita säästän.
Ja olempa joskus kieräissyt kaupan paketointitiskillä aina muutaman ylimääräisen paperin tavaran päälle kotiin viemisiksi. :)
Jonakin vuonna tein oikein albumeja sukulaisille heidän valokuvistaan ja lähetin joulutervehdyksinä matkaan. Ne kyllä saivat ylenpalttista kiitosta ja huomiota osakseen.
Sukulaisperheiden pienokaisista on mukava saada tietysti itsekin valokuvakortteja, näkeehän niistä miten lapset ovat kasvaneet, jos muuten ei ole mahdollista tavata usein. Ja sellaisenhan voi viitseliäs tehdä itsekin. Ei välttämättä tarvitse valokuvaamoon asti mennä.
Samanlaisella muotilla olet tainnut nuo sydämet tehdä kuin minäkin. Kauniin värisiksi ovat paistuneet, ja ovat varmasti herkullisia, joulunmakuisia.
Leonoora,
VastaaPoistaKovin on harmaa ja matalapaineinen tämä päivä. Siksi kai särkyinenkin.
Pientä tasojen raivausta olen jaksanut tehdä, eipä muuta. Samanlainen paperinsäästäjä olen minäkin. Oikein pahaa tekee, kun näkee miten lapset repivät kauniin lahjapaperin auki. :) Ja ne kauniit nauhat myös. Visusti talteen.
Hyviä ovat piparit. Ei pidä alkaa syödä niitä vielä. Yksi kun ei yleensä riitä... :)