Ensimmäisen adventin aikaan olisi saattanut olla valkeat nietokset, jalkineiden alla hauskasti narisevaa pakkaslunta ja tähtikirkas taivas. Lupaus lumesta oli jo annettu. Mutta ikäväksi iljanteeksi ja vaarallisiksi jääpolanteiksi lumi muuttui. Päivänvaloaikaan ajoitettu matkustaminen menosuuntaan onnistui paremmin. Tosin kaupunkialueella emme ulkomuistista osanneetkaan kääntyä kyllin aikaisin.
Ihmettelin että jokunen joki matkan varrella saattoi olla jäässä. Merenlahtikin. Mutta suurten järvien selät olivat huuhtoneet jäänsä rannoille. Lumitilannetta oli myös hauska seurata.
Palatessa heitteli räntää, tihuutti vettä. Tasaharmaata. Paljon vieraita tienviittoja. Ehkä se navigaattori pitää ostaa tai sitten parempi kartta. Tuntemattomille oikoteille ilmansuuntien mukaan en suostu lähtemään. Jos missä lunta heitti se muuttui sohjoksi. Piti ajaa sellaista sopivaa nopeutta ettei tarvinnut ohittaa ketään eikä kukaan ohittaisi. Sovittelemista valojen kanssa: pitkät vai lyhyet. Pyryssä silläkin on väliä. Juilivan selän takia keskityin ajamiseen yli puolet matkasta suuntaansa. Yksi risteys minulta meni pitkäksi tulomatkalla ja takaa tuli auto. Ei onneksi käynyt kuinkaan.
Meikäläinen kun sitten päättää lähteä joulumarkkinoille, niin mennään sitten kerralla kyllin kauas, Sulvan Stundarsiin. Ei nyt asiakseen, mutta mukavan tapahtuman lisämausteeksi. Mukaan lyhyeltä markkinavisiitiltä tarttui jouluiselle maistuvaa leipää, paikallista savustettua karitsanpaistia ja jotakin muuta pientä. Ja kameraan muutama kuva muistoksi.
Vieläkin mieltä lämmittävät glögit, kirjainpiparit, tähtitaivashuone, revontulien leiskunta, taiteiden ihastelu pääsymaksulla tai ilman, omatekoiset lautapelit innokkaine pelaajineen (kymmenpenniset pelinappuloina) och intensiv försök att förstå och tala på det andra inhemska språket. Kortteeripaikassa muistelimme menneitä, toisaalla katsoimme tulevaan. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Kiitos. Och samma på svenska.
Stundars! Miellyttävät muistot muutaman vuoden takaisesta kesäisestä käynnistä, kun vein matkanjohtajan ominaisuudessa ryhmän innokkaita reissaajia sinne. Paikka jäi mieleen. - Sait mukaasi oikein savustettua karitsanpaistia, nam.
VastaaPoistaEllinoora,
VastaaPoistaLaitoin paistin pakastimeen odottamaan joulua. Saa nähdä, miten maistuu. :)
lampaansyöjät
VastaaPoista