Joillekin nousee helposti kuume, jos on jotakin epämieluisaa odotettavissa. Minulla ei ollut sellaista taipumusta. Kerran muistan luistaneeni jostakin ikävästä työtehtävästä lumekuumeella, jota vilttikuumeeksikin sanottiin. Joku tietoviisas oli neuvonut minulle, että kuumemittaria voi huijata. Näitä digitaalisia ei kai enää voi. Olisiko isoveli tai -sisko neuvonut, että elohopean saa nousemaan naputtamalla mittaria vaikka pöydän reunaan? Varovainen piti olla, ettei lasi rikkoudu. Ei kai sellaisia ohjeita kirjoistakaan löytänyt.
Muistan, miten kerran kevätväsyneenä lueskelin jotakin yläkerran lattialla. Kirkkaassa auringossa etelään antavan ikkunan edessä. Olisi pitänyt olla auttamassa äitiä, mutta laiskotti. Se laiskamato. Aurinko punehdutti poskeni ja keksin, että minullahan on kuumetta. Hain kuumemittarin. Mittasin ja mittasin, eikä mitään lämmönnousua ollut havaittavissa. No, osasinhan minä kuumeen saada aikaseksi. Naputtelin aikani mittaria ja kun katsoin lukeman sopivaksi, ilmoittauduin alakerrassa sairaaksi. Ei äiti edes kokeillut otsaani. Seuraavana päivänä olin taas terve. Kuumepiikki, niitähän on...
-----
Pakinaperjantain 44. haastesana on kuume
Kyllähän lumekuumeen nostattamiseksi konstit keksitään. Leffoissa aina laitetaan kuumemittari äidin tuomaan kuumaan mehulasiin, siitä saadaan aika mojovat kuumeet.
VastaaPoistaLittle Sister Araneida,
VastaaPoistaNyt kyllä löytyy ohjeet varmaan täältä netistäkin. Tarina on ajalta, jolloin sähköttömässä huushollissa oli vasta radio ja puhelin.
Mittaria voi myös hangata viltinreunaan :) Kitka lämmittää.
VastaaPoistaIsopeikko.
VastaaPoistaSiitä tullee se vilttikuume. :)
Nuorena tekeydyttiin sairaiksi vaikka hyvän kirjan takia. Minäkin muistan tuon isopeikon mainitseman kuumemittarin hankauksen. On sitä tullut koitettua minunkin.
VastaaPoista