Virittymistä ja vertymistä

Viikonlopun lämpö vaihtui tavanomaisen huhtikuun viileydeksi. Varhaisena herääjänä en jaksa odottaa sään lämpenemistä, vaan laittaudun liikkeelle silloin, kun siltä tuntuu. Kesäaika miinustaa lämpöasteita. Tänä aamuna heräsin hiukan ennen neljää ja vilkaisin taivaalle. Tummat pilvet toivat parin tunnin päästä luvatun sakean lumipyryn ja jo tummunut jää muuttui taas vitivalkoiseksi.

Nyt viima on laikuttanut jään harmaanvalkoisenkirjavaksi. Kasvuvoimansa tunnossa olevat tulppaanit, scillat, vuorenkilvet ja narsissinalut, ja mitä sieltä nyt nousseekaan, vähät välittivät pehmeästä lumiharsosta. Jo ennen puolista aurinkopaikat olivat taas sulat.

Liian myöhään aloin varustautua bussipysäkille. Olin päättänyt mennä fysioterapiaan hermokudosvirutukseen yli kuukauden tauon jälkeen. Ehdin toki ja tarvittavat kolikotkin (2.70) löytyivät. Mutta kun kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä. Viisi minuuttia on nykyään vain kaksi. Ja postilaatikkokin on niin kaukana. Ja lankapuhelin aina väärässä paikassa. Mutta kaupunkireissut onnistuivat. Eilen ja tänään. Kahtena päivänä peräkkäin bussilla kaupunkiin ja takaisin. Risteyksissä keinahtelevassa bussissa. Ja lyhyet kävelyt vielä mukulakivitorin poikki. Sauvat toisessa kädessä ja marikassi toisessa.

Silmä tarkkana sillalla seuraan, miten muutostyöt etenevät ja itsekseni hymähdän, kun huomaan, että se samainen metsurin eväskassi edelleen riippuu kaiteella. Telepatioimme tuttavarouvan kanssa bussinkuljettajaa takapenkiltä, että hän pysäyttäisi bussin tien oikeaan reunaan, jossa on myös pysäkki. Ei onnistunut. Itse meidän oli ylitettävä katu.

Mielikuvittelimme ajatuksella, että ehkä sitten kun meillä on rollaattorit, bussi malttaa seisahtua. Ja samoilla rollaattoreilla menemme rantatietä pitkin uuden alikulkutunnelin kautta uuteen kauppakeskukseen, jonka tuloa uudet silta- ja katujärjestelytyöt ennakoivat. Ja nauramme nivelrikolle, kortisonipiikeille, TNS-hermostimulaattoreille, krampeille, stenooseille ja prolapseille. Naurutta emme jaksa. On hoitavaa tavata ihmisiä livenä, kuunnella ja puhua, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Lääkeriippuvainen ja lääkevastainen minä olenkin vain (ihan suomeksi) ´kipeä´. Mitä noista diagnooseista.