Päivä kerrallaan

Keskentekoiselle laiturille johtava polku on jo sula. Mutta ranta ei vielä tästä kohtaa. Kaupungista lääkärireissulta palatessa huomasin, että läheisen hotellin rannassa on varmaankin ollut koko lyhyen talven ajan avantouintipaikka. Olisinpa kääntänyt pääni siihen suuntaan aiemmin, niin en ehkä nyt olisi tässä jamassa. Kolme yötä on mennyt haahuillessa ja kovaa kurkkukipua ja yskää lievittäviä perinteisiä kotikonsteja kokeillessa, kun peräkkäiset infektiot vievät viimeisetkin voimat. Jos olisin karaissut itseäni avannossa säännöllisesti... Mutta ei sitäkään voi tietää.

Ei puske nyt pää pakinaa, vaikka viimeisin moka sattui kohdalle tänä aamuna. Yksityispuolella on näitä lääkärikeskuksia ja sairaaloita jo pilvin pimein. Yksi niistä on osannut ottaa erittäin kaukaa viisaasti yritysnimekseen Oma Lääkäri. Terveyskeskuksen puolella toimii (?) taas tämä kuulu omalääkärisysteemi. Kolmen melkein valvotun yön jälkeen minä ryhdyin (variksenäänelläni) aamulla soittamaan aikaa päivystävälle lääkärille. Apua olisi saatava. Silmät sikkaralla luin kännykästä, että Omalääkäri ja painoin Soita-nappulaa. Ja soittihan se sinne yksityiselle. Puhuin sen verran sekavia, että vastaanottovirkailija (jonka vaivoista se 10 euroa peritään joka käynnistä lääkärinpalkkion lisäksi) oivalsi minun soittaneen väärään numeroon. Ehdin jo ihmetellä, miten siellä vastattiin heti. Ehkä jollekin toisellekin on käynyt vastaavasti.

Sain kuitenkin päivystysajan vieraalle TK-lääkärille, omalääkäriä kun ei ole kuin paperilla. Ja antibioottikuurin. Puoli päivää on mennyt puolinukuksissa. Jospa lääke alkaisi purra piankin.

Silmäilin päivän postin ja Suomen Kuvalehdestä huomasin, että Paolo Coelho kirjoittaa verkkolehden blogissaan seitsemästä kuolemansynnistä. Pidän hänen pelkistetystä tavastaan kirjoittaa. Jospa blogipostauksen verran jaksaisin lukea.

Naapurin pihassa olisi ollut kauniit pääsiäisenkeltaiset narsissit kuvattaviksi, mutta sairaana en jaksa kuvata. Helposti löysin kuitenkin vanhoista kuvista kesäisen päivänliljan oranssia ilokuvaksi. Tämä perenna avaa isot nuppunsa aina vain yhdeksi päiväksi kerrallaan.