1. kesäkuuta 2006

Minuuteni matka (Runotorstai)










Yksi puhelu
murskasi minuuteni talon.
Seinät
joustivat tukea antamatta.
Ovet
eivät auenneet enää minnekään.

Ajauduin ulos itsestäni.
Syöksyin syvyyteen,
liukenin lietteeksi.
Kosketin pohjaa.

Tunnustelin sen tukevaa graniittia.
Muistin minäni.
Löysin itseni uutena.

Arpineni tanssin takaisin talooni.
Kirjoitti

8 kommenttia:

  1. tarakini tr6/01/2006 10:22 ip.

    Ajauduin ulos itsestäni.

    Löysin itseni uutena.

    tanssin takaisin talooni

    Minusta nuo ovat hyviä lauseita. Ja tehdäänhän runosta matkaa minuudesta uuteen minuuteen. Ihan hyvä.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6/02/2006 12:48 ap.

    En osaa runoista sanoa. Luen kyllä, joltain tuntuu tai ei. Nyt tuntuu, että hyvä kun/jos on turvallinen pohja, josta voi arpineenkin tanssia takaisin.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi6/02/2006 12:42 ip.

    Koskettava tarina ja monitasoinen runo. Pidän alkusoinnuista :)

    VastaaPoista
  4. Anonyymi6/03/2006 12:06 ip.

    Haastan sinut! Katso ohjeet sivuiltani. :=)

    VastaaPoista
  5. Liisa6/03/2006 5:45 ip.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Iines6/05/2006 11:57 ap.

    Minusta tämä on paras, sisältää kaiken: Arpineni tanssin takaisin talooni. Pidin lisäksi runon rytmiikasta, sävelvaihtelusta.

    VastaaPoista
  7. Liisa6/05/2006 4:44 ip.

    Kiitos, Iines!

    VastaaPoista
  8. Anonyymi7/22/2006 7:03 ip.

    This site is one of the best I have ever seen, wish I had one like this.
    »

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)