Leikki kaukana

Nalle on löytänyt omistajansa tai sitten joku muu on korjannut sen koivun kupeesta parempaan talteen. Eilen aamulla sitä ei enää näkynyt. Sen sijaan aamulenkin aikana näimme jäniksen ja tietenkin muutaman sorsapariskunnan. Aamulla varhain käveleminen vielä kutakuinkin onnistui. Toista on ollut tämä viimeinen vuorokausi.

Kivunhallinta on ollut hukassa ja sen myötä menee muukin. Ja mikä sen vei? Omalääkäri oli noin kuukausi sitten kehottanut kokeilemaan uutta lääkettä kipukynnystä korottamaan. En ollut hankkinut sitä, koska useimmista vastaavista on ollut huonoja kokemuksia. Nyt hän antoi ilmaisen näytepakkauksen ja suorastaan vaati kokeilemaan. Ja väsyneenä minä hölmö suostuin kokeilemaan yhden kapselin verran. Aamulenkki vielä onnistui, mutta noin kolme tuntia lääkkeen otosta alkoivat vaikutukset, nimenomaan haittavaikutukset. Ja voimakkaat sellaiset, veivät sängyn pohjalle. Kyllä siinä kipukin väistyi, kun elimistö sai sokin. Ellei H. olisi ollut kotona, olisin joutunut soittamaan apua muualta. Siitä oli leikki kaukana. Lääkkeiden kanssa ei ole leikkimistä.

Lasten leikit ovat asia erikseen. Onnilla oli pitkästä aikaa paljon asiaa puhelimessa, koska leikkimökki on valmistumassa ja sisustamista vailla. Uintireissut sukelluksineen ovat hauskoja. Varsinkin Iida on kova sukeltelemaan. Ja urheilukisatkin taitavat kiinnostaa.