Puolen vuoden jonotus oikean olkapään leikkaukseen on pian ohi. Jos se nyt toteutuu. Tänään tuli kirje ja päivämäärä 18.1. Tunteet ovat ristiriitaiset, koska fysiatrikipulääkärini on sitä mieltä, ettei kannata leikata ja ortopedikirurgi minut sinne jonoon vihdoin keväällä laittoi. Aikanani kirjoitin paljon tauluun ergonomisesti huonossa asennossa. Muistan, miten jo työaikana eräässä joulukahvitilaisuudessa kättä särki kovasti. Lisäksi olen ainakin kaksi kertaa hiihtäessä kaatunut oikean käteni päälle jäiseen rinteeseen. Miten tähän nyt osaisi oikein suhtautua? Menen sairaalaan joka tapauksessa tuolloin ja viisaammat sen asian kai ratkaisevat. En ole vuosiin oikealla kädelläni pystynyt tekemään juuri mitään kivutta. Huovutusjututkin ovat jäissä. Fysioterapiaa on tehty viisi vuotta putkeen eikä se siitä ole parantunut. Venytykset ovat auttaneet selän ja jalkojen lihaksiin. Silti olen kipua sietäen yrittänyt pitää lihaskuntoa yllä terapeutin ohjauksessa. Luulisi käsikirurgin näkevän tilanteen parhaiten. Kaikki kuvat ja lausunnothan ovat siellä. Laitan siis käteni ristiin ja toivon, että kaikki menee parhain päin. Jokohan nyt alkaisi pilkottaa taivas sininen takaa pilvien?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!