Mutta ei muuta kuin yritetään hiukan taas aloitella. Itse olkapää ei ole kipeä, mutta sama vanha selkä. Eipä tahdo päästää sängystä eikä sänkyyn. On kokeiltu hissillä ja ilman. Päivät ovat pitkiä, mutta vain suhteellisesti. Kovasti aina odottaa seuraavaa päivää, olisikohan se jo parempi. Se siitä sairaskertomuksesta. Mukavaa on ollut kuulla Iidan oppineen sanomaan mummo ja vaihtaa ajatuksia puhelimitse lasten, ystävien ja siskojen kanssa ja varsinkin Onnin. Valitettavasti kännykän pitäminen korvalla on tässä vaiheessa liian rasittavaa pitemmän päälle. Lankapuhelimessa on onneksi kaiutin. Yhteyksissä on ollut häikkää tänään pitkin päivää. Saa nähdä, onnistuuko tämänkään lähettäminen. Kuvassa kataja. Välistä vertaudun siihen, toisinaan taas en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!