H:n oltua kolmatta päivää kiinni töissä tiiviisti, olen aikuisten oikeesti tullut huomaamaan, mikä aarre kumppani on. Jos ja kun huonovasenkätinen jäykkäselkäinen jotakin pudottaa lattialle, niin siihen se jää. Ei voi mitään. Sama juttu yläsuuntaan. Hartiatasoa korkeammalta en saa jääkaapistakaan mitään. Pyysinkin nyt aamulla häntä nostamaan tarvittavat muonat minulle sopivalle nostokorkeudelle. Terveselkäiselle tällainen operaatio olisi ollut helppo juttu, mutta minut se yllätti täysin. Tuki on tarpeen joka suunnalta.
Onneksi vaalihössötys loppuu tällä erää tänään. Hohhoijaa sitä sanailua ja liirumlaarua, josta ei tulkitta tahtonut selvää saada. Astutaan normaaliin päiväjärjestykseen, mutta pelkäänpä, että kohta kuviot rikkoo ns. Torino-huuma, jota tuntuu jo olevan ilmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!