Yllätysvieras ja vipinää luvassa

Matot tuultuvat rauhassa pakkasessa. Ei se mitään haitannut, kun hyvä ystävämme L. ilmaantui oven taakse illalla. Ainoa hankaluushan tässä vain on se, etten pysty istumaan ja juttelemaan pitkään. Olisi ollut monta tarinaa kerrottavaksi. Siihen nämä blogit ovat yksi ratkaisu, tapahtumat säilyvät ja ne voi sieltä kerrata.

Toinen rakas ystävä, entinen työtoveri, soitti, mutta yksi asia kerrallaan tuntuu olevan voimilleni nyt sopiva. Vaihdoimme pikaiset tervehdykset ja keskustelut siirsimme parempaan aikaan. Ystävien kanssa voi toimia näin.

Nyt on luvassa tavanomaista vilkkaampi iltapäivä, koska Noora ja Oskari ovat tulossa käymään. Jospa vaikka yhdessä pipareita leipoisimme ja joulukoristeita valitsisimme. Saa nähdä, mitä keksimme, jotta äiti saa hetken siivousrauhan...

Palikat olivat ylivertaisesti eniten lapsosten käytössä, kalat piti kuitenkin ensiksi ruokkia, ajaa autoilla automatolla ja lopulta kilvan kaulita piparitaikinaa ja napsia suuhun torttutäytettä. Ei voinut Oskari pitkään sohvalla istua, ettei vain uni olisi yllättänyt. Aktiviteettejä oli riittävästi, mutta kaikki sujui aivan sulassa sovussa. Koristelut siirtyvät huomiseen... Vaarilla riitti kiirettä, siitä hänelle kiitokseksi joulunpunainen ruusu!