Saimme takaisin pilvettömän kirkkaan taivaan ja ihanan lämmön. Äidin syntymäpäiväjärjestelyt kiihtyvät, vaikka aikaa on vielä toista kuukautta. Niissä asioissa olen ollut tänäänkin yhteydessä viiden eri henkilön kanssa, puhelimitse ja tekstarein. Kauimmaisen tavoitin Kreetalta! Odottelen ilmoittautumisia vielä pari viikkoa ja jotakin ohjelmaakin pitäisi keksiä. Isoveli lupautui seremoniamestariksi. Ja onhan meissä laulajia ja soittajia ja runojenväsääjiä.
Formulat ulisee tuolla yläkerrassa, joten hiippailin viileämpiin tunnelmiin tänne alas.
Otin hiukan aurinkoa pihakeinussa, kokeeksi. Valkoiset on pesty oikeassa lämmössä! Ja verkkaritkin. Meidän oli poimittava punaherukat takapihalta jo nyt. Kyllä ne olivat kypsiä. Linnut olisivat muuten vieneet ne tyystin.
Eilen pistäydyimme aamutorilla. Oli helppo mennä, kun oli hyvin vähän väkeä liikkeellä kahdeksan maissa. Jotakin tarttui mukaan kirpparilta, ja Sokoksen alesta peräti ulkoilutakki (siisti, ei mikään sportti) .
Iltakävelymme venähti pitkäksi, kun osin samalla reissulla poikkesimme nimipäiväkahveilla. Oli todella herkullista piirakkaa ja ajatusten vaihtaminen avarsi uusia ulottuvuuksia ihmissuhteista ja luopumisen aikatauluista ja tarpeellisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!