Heräsin kolmelta ja kapusin ylös ottamaan uniapuja. Ei niin aikaisin voi nousta. Niinpä heräsin vasta kahdeksan maissa. H. oli jo kahdet kahvit keittänyt ja valmiina lähtöön: mökille. Nythän on juhannusaatto. Sää näytti suosivan, joten eväät mukaan ja matkaan. Lämmin kesä otti meidät vastaan. Taas piti ruohoa hiukan lyhentää, mutta minä pystyin ainoastaan sauvojen kanssa kävelemään, ensin lenkkareilla (ei hyvä), sitten kumisaappailla (parempi). Tuvalle en tahtonut mennä, koska kukaan ei ole siellä siivonnut. Harmittaa, kun kukkapenkit hukkuvat timotein ja muun heinän alle. Mutta kun ei voi kitkeä, niin ei voi. Luonnonkukat kyllä kukoistavat ilman mitään hoitoa.
Saunan lämmitimme ensimmäisen kerran tänä kesänä. Ensin tuntui, etten mitenkään pysty menemään edes sinne, mutta päätin kuitenkin yrittää. Hiukset sain pestyksi seisten H:n valellessa vettä sopivalla tempolla. Konstit on keksittävä. Näin muuten rupikonnan, ovat siis tallella edelleen. Ja ihan minua varten tuvan edessä oleva juhannusruusupensas avasi ensimmäisen nuppunsa. Heti kotiin palattuamme alkoi ukkostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!