Sadetta, aurinkoa, sadetta...

Tämä päivä (vasta aamupäivällä) aloitettiin tomerasti aamukävelyllä pitkästä aikaa. Mutta hankalaa oli. Sitten puoliltapäivin olikin sovittu taas yksi asuntoesittely. Ei sopiva. Koska eilisen lymfahoidonkin jälkeen tänään tuo kävely ollut tosi vaikeaa, niin kävimme vihdoin ostamassa sen vesijuoksuvyön. Joko huomenna tai ylihuomenna kokeilen tuossa rannassa, tulisiko siitä mitään. Tosin oikea hartia ja käsi ovat niin kipeät, että pelkään, ettei sekään luonnista. H. lähtee huomenna taas muutamaksi päiväksi töihin, joten toimeen on tultava l. ruokavarastot kävimme myös täydentämässä. Ja olisi jääkaapissa tuoreita raparpereja, kun vain joku jaksaisi tehdä niille jotakin. Jospa huomenna? Mukava uutinen oli, että vesirinkelit olivat olleet mummun mieleen. Ja että Marian Madridin matka oli onnistunut hyvin. Ja että ensi viikolla saamme pikkuvieraita kotikaupunkia kauempaa. Isoveljen kuvakin oli mukava yllätys. Tulisikohan minullekin vastaavanlainen ripustus, jos vain suostuisivat korjaamaan tuon ahtautuneen olkapään? Uusia laseja ei vaan kuulu. Olivat Saksassa hioneet oikean linssin vääränlaiseksi. Eli ne piti lähettää takaisin sinne. Tiedä häntä, miten kauan kestää taas.