16. marraskuuta 2007

Määräaikainen

Sanovat, että olen hyvä asiakas ja tarjoavat etuisuuksia, erikoistarjouksia. Ketkä? Puhelinmyyjät. En ole kieltänyt suoramyyntiä. Joskus harkitsin, koska saman päivän aikana saattoi kolmekin eri myyjää pyrkiä puheilleni. Jos olemme päättäneet, ettemme aio tilata mitään, se, joka vastaa puhelimeen, lopettaa keskustelun lyhyeen. Joskus kuitenkin puhelimen välitykselläkin saattaa todentua viikolla oppimani uusi ilmiö, kolmanteus. (Toiseus l. erilaisuus on tuttua, sillä se on seurannut minua lapsuudesta alkaen eikä tunnu päästävän otteestaan.)

Kolmanteus on minusta (ilman mitään filosofeerausta) sitä, että jonkun ventovieraan ihmisen kanssa syntyy heti sellainen sanaton ymmärtävä vuorovaikutus, jonka seurauksena syntyy jotakin uutta, arvokasta. Minusta se on jotakin salaperäistä tiedostamatonta tuttuutta, jota ei pysty nimeämään. Puhelinkeskustelussa sen täytyy olla joku piirre äänenvärissä, sanojen valinnassa, intonaatiossa tai pikemmin läsnäolo. Jotakin. Joskushan käy niin, että puhetta tulee kuin automaatista suoraan paperista luettuna. Saattavat he osata toki ulkoakin myyntipuheensa. Ei muuten mikään helppo työ sekään. Samaa kolmannuutta olen kohdannut myös täällä blogimaailmassa. Eli se voi todentua myös pelkän tekstin kautta. Olenkohan ainoa?

Mitä sitten tapahtui? Olin tilannut erään aikauslehden (en halua mainostaa) joskus tarjoushintaisena määräaikaistilauksena, joka tilausjakson päättyessä muuttuu kestotilaukseksi, ellei muista katkaista tilausta. Näinhän se menee. En ollut muistanut. Puhuimme ummet ja lammet myyjän kanssa. Hänellä tuntui olevan aikaa ja minullahan ei muuta olekaan. Tämä ystävällinen puhelinmyyjä neuvoi minua heti lopettamaan ko. tilauksen. Soitti sitten minulle vielä uudemman kerran.

Yhden kymmenminuuttisen kuuntelin odotusmusiikkia, mutta toisella yrittämällä sain yhteyden lehden palvelunumeroon. Peruin lehden ja kerroin syynkin, vaikka sitä ei vaadita. Sen seurauksena sain saman lehden 50% halvemmalla! Lehdessä ei ole moittimista, vaan siinä, että kestotilaaja maksaa kalleimman hinnan.

----

Minä en muuten ymmärrä, että virtuaalihuonekalujen varastamisesta joutuu oikeuteen. Muistuu mieleen lasteni pikkuriita päivällispöydässä jokunen vuosikymmen sitten. Toinen pojista piirsi ilmaan muistaakseni joko lentokoneen tai auton ja toinen sieppasi sen siitä itselleen. Mikä itku ja suru! Oliko se jo enne Habbo-hotellista?

5 kommenttia:

  1. Onpa mielenkiintoinen, uusi termi. Kolmanteus on tuttu minullekin. :) Tämä juttu pitää kyllä näyttää miehelle. Olen nimittäin "joutunut" usein tilaamaan lehden puhelinmyyjältä ;)

    VastaaPoista
  2. Allyalias,
    En siis ole ainoa (huokaus)!

    Kyllähän niitä "joutuu" tilaamaan, koska krokotiilinnahkaiset lompakot tai silkkihuivit tai hopeiset riipukset ovat ainakin 30-45 euron arvoisia ohittamattomia lisäbonuksia.

    VastaaPoista
  3. Kolmanteutta (kiinnostava uudissana) olen kokenut monta kertaa, myös täällä verkossa.

    VastaaPoista
  4. Obeesia,
    Aika hankala sanana, mutta merkitys avautui heti. Mielenkiintoinen ilmiönä virtuaaalissa, kun kehollinen viestintä puuttuu.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!