21. elokuuta 2008

Kukista ja marjoista

Aikanaan olen kirjoittanut paljon jättipalsamista, joka oli vallata mökkitonttimme ympäristön. Nyt tuo samainen tulokas on jo tukahduttanut vatunvarret läheisessä rantapuistossa. Jokaista värisävyä löytyy, valkoinenkin. Alkukesästä näytti, että se ei pääsisi kunnolla kasvuun. Jatkuvat sateet ja kosteus ovat kuitenkin nostattaneet palsamin varret aikuisen mittaisiksi.

Samaan aikaan puutarhaperennat, liljat ja pohjolanukonhatut, nekin liikaa pituutta kasvaneet, ovat lakoontuneet maahan. Painavine kukkineen ne tuskin jaksavat sieltä enää nousta. Puuvartinen syysleimukukka on kai ainoa perenna, joka on pysynyt tanakasti pystyssä. Varjoisalla pihallamme ne vasta aloittavat kukintaansa. Ehkä kukoistus kumoaa nekin, jos rankat ukkoskuurot jatkuvat.

Jättiukonputkia en ole tänä kesänä nähnyt kolmea enempää. Ehkä ne on onnistuttu hävittämään. Jättipalsami vaatii jättiurakan ennen kuin se häviää. Kuuluukohan se puistotoimistolle kaupungeissa? Pujotkin saavat kasvaa rauhassa. Minun olkapäälläni ja suuttuneella selälläni ei niitä kannata kiskoa. Kun kuvasin kukkasia pilvipoutasäässä tänään ennen puolta päivää, niissä kimmelsivät lukemattomat pisarat kuin kyyneleet. Ne surevat mennyttä kesää jota ei koskaan tullut.

Olisipa aurinko tullut esiin. Selkä on taas sanonut vastalauseensa kävelemiselle, joten poikkesin vain vatukossa maistelemassa vitamiineja, villivadelmia ja villiintyneitä mustaherukoita. Mietin: Olipa kerran kaunis puutarha... Kohta kolmekymmentä vuotta on tehnyt tehtävänsä ja ennen suorat herukkapensasrivit ovat kadonneet ja tilalle ovat tulleet piikikkäät vatunvarret. Ellei muutaman sadan metrin päässä olevaa jättipalsamiviidakkoa saada aisoihin, se on kohta täällä. Pihlajanmarjat kypsyvät, punakoison myrkylliset marjat myös. Miksi niin moni kaunis luonnonperenna on myrkyllinen? On aina muistettava varoittaa lapsia syömästä muita kuin puutarhamarjoja ja koskemasta tunnistamattomiin kasveihin. Mitähän kasveja minun piskuiseen pihaani jäisi, jos hävittäisin kaikki myrkylliset? Pitänee tutkia.

2 kommenttia:

  1. Luontoon leviävät vieraskasvit ovat ongelma täälläkin. Jättipalsami leviää yltympäriinsä tuossa naapurissa maalaistalon pihanreunoilla. Meidän kompostissa oli alkuja, mutta tunnistin suuret sirkkalehdet ja ehdin kitkeä pois ajoissa. Samoin kaupunkikotini lenkkipolun varsia valtaa sama kasvi. Tästä sadekesästä voimaantuneena se on oikein yltynyt kasvamaan ja peittämään kaiken muun alleen.

    VastaaPoista
  2. Maijamuru,
    Se sylkee siemenensä seitsemänkin metrin päähän, joten leviäminen on todella nopeaa ellei mitään tehdä.

    Kai niiden hävittämiseksi pitäisi järjestää talkoot kuten ennen tehtin sadonkorjuussa. Byrokratian rattaat eivät niitä kaada.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!