2. helmikuuta 2006

Hottikatti sai kyytiä


Mummun kengät liikkuivat varovasti Nooran ja Oskarin jaloissa eilen illalla heidän leikeissään. Hottikatti oli lasten mielestä Monnin näkoinen, vain häntä uupui. Olisiko se sittenkin Pekka? Oskari olisi halunnut lötkökissaa tiputella alas portaita. Se leikki piti evätä, koska kauranjyvät olisivat pian löytyneet väärästä paikasta.
Kerhossa oli saanut tehdä yhden toivomuksen. Noora oli toivonut, että Suomessa olisi kaikilla hyvä olla. Siinä meille vanhemmille mallia. Oli se meno illalla sen verran äänekästä, että pari Skype-puheluakin jäi huomaamatta. Kiitos kuitenkin muistamisesta jäljenjättäjille. Kone oli jäänyt auki ja koneenkäyttäjät olivat kuuluvuusalueen ulkopuolella. Tänään on taas fysio edessä. Viime kerralla käsi kipeytyi. Saa nähdä, miten tänään käy. Eilisen päivän tuiskutti lunta, nyt auringon kehrää verhoaa utumainen harso. Taitaa tietää lisää lunta.
Nukkumaan mennessä tuli sirpaleitakin, siskolta saamani vihreä skooli meni rikki. Tuoneeko onnea?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi sinäkin!