9. marraskuuta 2006

Luolassa

Blogeja lukiessani saatan silloin tällöin saada tulla yllätetyksi mukavalla tavalla. Piti oikein ääneen lukea ymmärtääkseen. Onkohan olemassa jokin generaattori tätä varten? Itse kokeilin Arrakia kerran runoa miettiessäni. Asetin itselleni liian tarkat reunaehdot enkä viitsinyt käyttää tarpeeksi aikaa, mutta tuli kokeilluksi.

Järvi velloo taas vapaana rantoja myöten. Liukkaus pakotti vesiliikuntapuolelle. Tällä kertaa kallion sisään louhittuun uimahalliin. Lidl olisi ollut vieressä, mutta hiukset kosteina ei huvittanut taiteilla sinne sisälle. Eikä ollut mielessä mitään asiallista ostettavaakaan.

Maan alle rakennetut tilat tuovat mieleen Kiovan ja Pietarin metrot. Tai Helsingin asematunnelin. Jos en viihdy korkeissa torneissakaan, niin luolaihmistä minusta ei löydy senkään vertaa. Vaikka uimahalli on kauttaaltaan valkoiseksi rapattu, sen äänimaailma on jotenkin outo. Ehkä uimahallien akustiikkaan ei suuresti kiinnitetä huomiota. Jos raha ei ratkaise, valitsen mieluummin kylpylän kynttiläuinnit. Maisemallisesti kiven sisään louhittu mikä tahansa areena on tietenkin hyvä ratkaisu.

Hinnasta en osaa sanoa mitään. Jos ja kun tila rakennetaan vielä kyllin korkeaksi, tottunut kävijä ei varmaankaan ajattele olevansa missään luolassa. Mitenkähän se rappaus pysyy siellä katossa? Palvelu oli mitä parhainta. Pukukopin lukitsemiseen tarvittavat 50 sentin kolikot vaihdettiin vastikkeetta, mitä ei tapahdu esimerkiksi kaupungin terveyskeskuksessa. Jonkun kerran olen joutunut ostamaan ns. turhan suklaapatukan. Olin juuri muistanut ottaa oman viisikymmensenttiseni taskuuni, kun mukavanoloinen rouva käveli ohitseni ja availi kaikkien kaappien ovet. Saaliikseen hän sai yhden kolikon. Kaikki eivät siis muista. Onko 50 senttiä liian pieni raha muistettavaksi?

6 kommenttia:

  1. Hei Liisa, huvinsa kullakin ajoittain, kuten minulla tuota leikkimielessä väsätessäni. Täytyy olla vähintään kaksi sanaa, - saksi kanaa- peräkkäin, että kääntäminen onnistuu En tiedä, tai ainakaan muista onko tuolla sanojen kääntelyllä nimeä.
    "Konttikielellä" on tämä oma nimensä?
    Kontti-sana kai sijoitetaan aina sanan kaveriksi kiitoskontti ja käännetään nurinniskoin: kootoskintti , mutta pitkissä sanoissa lauseenmuodostus tätä kieltä käyttäen on ainakin itselleni aika vaikeaa.

    VastaaPoista
  2. Leonoora,
    :)
    http://koti.mbnet.fi/joyhan/R5.html

    Tuolta osoitteesta, jonka googletin, variaatioita löytyy lisää. Kontinkieli ja vedekieli ovat minulle lapsuudesta tuttuja, mutta en taida enää osata.

    Sanaleikit ovat mielestäni hauskoja ja haastavia kuten tuosta liturgiastasi jo mainitsinkin.

    Tuli mieleeni se tutkimus jossa sanotaan, ettei suomenkielessä tarvitse sanoisssa olla kuin ensimmäinen ja viimeinen kirjain kohdallaan, niin ymmärrämme tekstin. Kokeilemasi kääntely on vaikeampaa. Piti heti kokeilla itsekin!

    VastaaPoista
  3. Olin unohtanut tuon vedenkielen, mutta kuten jo mainitsin kontin kieli ja tämä vedenkieli tuntuvat vaikeilta, ainakin itselleni.
    No, joka tapauksessa hauskoja keksintöjä.

    VastaaPoista
  4. Katselin karttaasi. Tuo yksi pilkku keski-lännellä saattaisin olla minä. Hui, maailma on pieni. Uiminen toivottavasti auttaa sinua!

    VastaaPoista
  5. Jänna on itsekin katsella tuota karttaa. Pisteitä tarkempia tietoja se ei käsittääkseni anna ja laskee käyntejä (luulisin,että enemmän osumia)ihan eri tavalla kuin Blogpatrol. Afrikka on vielä valloittamatta. Kyllä kai se Google aiheuttaa noita kaukaisempian pisteitä. Kiva jos löysit omasi, Tilkku. Auttaa se vesijuoksu aina ajaksi...

    VastaaPoista
  6. Kokeilen kommentin jättämistä tähän.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!