Aurinkoa, aurinkoa

Saimme takaisin pilvettömän kirkkaan taivaan ja ihanan lämmön. Äidin syntymäpäiväjärjestelyt kiihtyvät, vaikka aikaa on vielä toista kuukautta. Niissä asioissa olen ollut tänäänkin yhteydessä viiden eri henkilön kanssa, puhelimitse ja tekstarein. Kauimmaisen tavoitin Kreetalta! Odottelen ilmoittautumisia vielä pari viikkoa ja jotakin ohjelmaakin pitäisi keksiä. Isoveli lupautui seremoniamestariksi. Ja onhan meissä laulajia ja soittajia ja runojenväsääjiä.

Formulat ulisee tuolla yläkerrassa, joten hiippailin viileämpiin tunnelmiin tänne alas.
Otin hiukan aurinkoa pihakeinussa, kokeeksi. Valkoiset on pesty oikeassa lämmössä! Ja verkkaritkin. Meidän oli poimittava punaherukat takapihalta jo nyt. Kyllä ne olivat kypsiä. Linnut olisivat muuten vieneet ne tyystin.

Eilen pistäydyimme aamutorilla. Oli helppo mennä, kun oli hyvin vähän väkeä liikkeellä kahdeksan maissa. Jotakin tarttui mukaan kirpparilta, ja Sokoksen alesta peräti ulkoilutakki (siisti, ei mikään sportti) .

Iltakävelymme venähti pitkäksi, kun osin samalla reissulla poikkesimme nimipäiväkahveilla. Oli todella herkullista piirakkaa ja ajatusten vaihtaminen avarsi uusia ulottuvuuksia ihmissuhteista ja luopumisen aikatauluista ja tarpeellisuudesta.

Matot pesty

Aamu oli sateisen oloinen. Silloin tietää, ettei matonpesupaikalla ole tungosta. Eikä ollut ja H. sai pestyksi tarvittavat lattianpeittimet. Minä laitoin ruuan ja kyselin veli-Juhanilta tietoja sukutaulua varten. Soitinpa keskimmäiselle veljelleni ja tavoitin hänet lakkasuolta. Korpihillat ovat nyt parhaimmillaan. Houkuttelin häntä kylään pitkästä aikaa. Oli juuri tullut loppulomaksi (viikko jäljellä) maalle, ja ei kun heti vaan suolle. Sellaisia me 40-lukulaiset olemme. Esteri puolestaan laittoi viestin, että metsävadelmia olisi viljalti siellä päin Suomea. Mustikoitakin. Kyllä sitä aikaa kaipaa, kun pystyi itse poimimaan tarvitsemansa marjat... illansuussa öttiäisten kaverina teimme pitkästä aikaa kävelylenkin. Ei nyt ihan tuossa maisemassa, mutta rantaa seuraillen, vastapäivään.

Päivä valkenikin sateettomana

Herätys oli taas jostakin syystä turhan varhainen (04.00). Päivistä tulee pitkiä alkupäästä tällä systeemillä. Ja paljon sitten päivään mahtuikin. Normaalit aamuaskareet, käynti polilla, ruokailu ja mökkireissu Miikaelin perheen kanssa. Peräkärrykin oli mukana. Menomatkalla veimme ylimääräisiä varastontäytteitä mökille odottamaan tulevia tarpeita ja tulomatkalla kärry oli pullollaan takkapuita. Noora ja Oskari olivat innokkaina joka hommassa: tulen sytyttämisessä hellaan, mansikanpoiminnassa, mummon kävelysauvojen huolehtimisessa ja ihan kaikessa. Ainoa harmi itse asiassa olivat taas öttiäiset, joita sateisten päivien jälkeen oli todella runsaasti. Mutta sisällä oli mukavia vanhoja leluja, iso puinen kuormuri, juna ja Barbit. Koronapeliäkin piti kokeilla, vaikka Oskarin nenä ylettyi vasta juuri ja juuri laudan reunan yläpuolelle. Sää suosi kuitenkin, vaikka oli luvattu kuurottaista sadetta. Kuurot tulivat onneksi vasta paluumatkalla. Kännykkä soi kolmasti: Maria oli saanut selvyyttä tilanteeseen ja Antero kertoi sen suunnan kuulumisia. Onni ei nyt viitsinyt jutella puhelimessa. Nooralla oli kyllä asiaa Marialle! Tällä kertaa oli ritarinkannus komeimmassa kukassa.

Eikös se naistenviikko ole jo ohi

Heräsin sateiseen aamuun vasta yhdeksältä. Eilen oli vielä kaunis kesäinen sää ja H. kävi aamulla sauvailemassa pururadalla ja sen jälkeen menimme yhdessä "uimaan". Ei Jaakko ollut vielä heittänyt kylmää kiveä järveen. Minä varovasti "waterjoggasin" hetken aikaa, kun on nuo sängystä nousemiset olleet taas kovin hankalia. Onneksi fysioterapeutin loma oli ohi ja minulla oli eilen aika virutukseen. Se auttaa aina jonkin verran. Ja hän on ehdoton tsemppaaja, melkein personal trainer minulle.
Mökille emme ole päässeet, kun maanantaina oli H:lla kuvaus sairaalassa ja minulla eilen tuo fysio. Ja nyt siis sataa vettä!
Täydensin eilen illalla sukutauluja ja laitoin jo saadut tiedot eteenpäin. Puuttuuhan sieltä vielä paljonkin tietoa, mutta äidin suoraan aleneva haara on melko valmis. Kaikki eivät ole vielä vastanneet infopyyntööni.
Onnia ja Iidaa taitaa odottaa ihana yllätys, jos Anteron perheen suunnittelema projekti toteutuu. Tänään odotan myös lisätietoa Marian voinnista. Laitan tähän rauhallisen kesämaiseman, jos vain taas onnistun!!!!

Tunteidenkin "myrskyssä"

Nukuin kokonaisen yön kuultuani illalla, että Marialla oli ystävä käymässä ja huolehtimassa, että saa hankituksi ruuat. Aamulla tosin oli vaikea päästä ylös sängystä, mutta onnistuihan se. H. lähti kirkkoon pitkästä aikaa. Jäin itsekseni venyttelemään ja jumppaamaan. Veteen ei sateisena ja viileänä aamuna tehnyt mieli. Sitten sainkin kuulla, että Marian olo oli huonompi kuin eilen. "Äidin hössötys"-tauti iski päälle! Olin jo melkein pakkaamassa tavaroita ja lähtemässä apuun! Olin yksin kotona eikä ollut, kenelle kertoa ja jakaa huolta. Nyt on kuitenkin ohjeet, miten toimia, jos tila pahenee. Ja selvitettäähän se täytyy ja apua saada. Paranemista pikaista, Maria!!

Yritin soittaa Miikaelille samalla onnitellakseni häntä syntymäpäivän johdosta. Sisko lupasi soittaa Anterolle. Saman tien sain kuulla suruviestin. Viime yönä oli Anna Marian äidinisä nukkunut ikiuneen. Lämpimät osanottohalit täältä! Elämä todellakin yllättää meidät milloin mitenkin. Ja minulla on tunteet ja itku vielä tallella.

Naistenviikkoa

Olipa eilen kova ukkosilma. Satoi kaatamalla muutamaan otteeseen. Piha ryöppysi, rännit lauloivat, peltikatto rummutti. Kyllä luonto kaipasikin puhdistusta kuin myös automme tuulilasi. Nooran ja Oskarin yöreissu meni suhteellisen mukavasti ottaen huomioon sen, että Nooran unilelu oli kuin olikin jäänyt kotiin eteisen lattialle. Oli hiukan neuvottelemista illalla yhdeksän maissa, kun oli tarkoitus koko porukan asettua Unijukan vietäväksi. Oli ikävä tulla...

Aamulla seitsemältä alkoi kuulua tapsutusta portailta ja kaksi juuriherännyttä sinisilmää hiippaili katsomaan, ovatko mummu ja vaari paikalla. Isä ja äiti olivat olleet konsertissa. Noora kysyikin isältään, olitteko te koko yön siellä konsertissa! Sitten menimme päiväunille, sen verran väsytti vastuu. Melkein unohtui siskon nimipäiväkin.

Tänään aamu alkoi aurinkoisena ja kävimme kolmen päivän tauon jälkeen "uimassa". Laiturin portaat oli korjattu, mutta ylösnousu on hankalaa kun portaat loppuvat tasanteelle. Nyt pilviverho peittää jo koko taivaankannen ja taas ukkostaa. Ihottuma vaivaa edelleen, TK:n lääkärin lääkkeet eivät tunnu tehoavan. Ja mikä kummallisinta, vesi ei tee hyvää iholleni!

Olipa hauska "herätys"

Aamukahvilla istuessamme kännykkään tuli viesti siskolta. Aikaiset viestit aina hiukan hätkäyttävät, koska heti tulee mieleen, mitähän äidille on tapahtunut. Mutta tällä kertaa:"ei vois ihanammin päivää enää alkaa", koska Skypen päässä oli odottamassa pikku-Onni yhteydenottoa mummuun ja vaariin. Oli ollut yön siskon luona! Muutama sana vaihdettiin ja se riitti hänelle. Sanoi tulevansa tänne oitis kuultuaan, että serkut Noora ja Oskari ovat tulossa mummolaaan ensi yöksi. Olipa hauska päivänavaus!
Sää on pilvinen ja sateinen pitkästä aikaa, nyt ei huvita lähteä rantaankaan. Yö meni pitkästä aikaa ilman aamuöistä valvomista.

Annetaan hyvän kiertää

Puolentoista tunnin kaupunkireissu onnistui sikäli, että vihdoin löytyi sandaalit viisi vuotta sitten hankittujen tilalle. Sää vain tuntuu ukkostavalta, vaikka varjossa on vain 24. Nyt pitää hiukan opetella askellusta uusilla kengillä ja varoa rakkojen ilmaantumista. Muutamat ovat jo vastanneet isomummun juhlakutsuun, suurin osa ei vielä. Odottelen vastauksia. Ja mitä hyvää tänään laitetaan kiertämään? Valtaisan raparperisadon kunniaksi piirakkaohje.

Katariinan piirakka
Pohja

• 6 munaa
• 6 dl sokeria
• 400 g voita tai margariinia
• 1 l vehnäjauhoja
• 1 rkl leivinjauhetta
• 1 rkl kardemummaa
• 2 dl maitoa

Pinnalle

• 1 - 1,5 l raparperipaloja
• 1 dl sokeria

Ohje

Sulata rasva, anna jäähtyä, vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat ainekset. Sekoita rasva munasokerivaahtoon. Lisää kuivat ainekset ja maito vuorotellen taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Levitä sokeroidut raparperipalat taikinan pinnalle. Paista 30-40 min. 200 asteisessa uunissa. Halutessasi puuteroi tomusokerilla. Seuraksi sopii vaahdotettu vaniljakastike tai -jäätelö.... Nam:)

Ps. kardemumman tilalla voi käyttää myös kanelia.

Menipä tässä hiukan aikaa asetteluineen ja Maria skaippasi väliin kuulumisineen. Mutta katsotaan, tuliko hienoa jälkeä. Huom! Älkää syökö liian isoja paloja!

Jokohan alkaa jotakin tapahtua

Taas helteinen päivä, vaikka piti sataa tänään. Eilen oli ns. hyvä päivä. Tänään kättä on taas kipottanut aamusta asti ja nyt vielä enemmän, kun ortopedi sitä pyöritteli ja käänteli. Mutta: seuraavaksi tuleekin kutsu olkapään avarrukseen! Pitäisi helpottaa säteilykipuja. Milloinkahan tullee? Lisäksi lähete pohjallisten entraukseen. Että sellaisia kuulumisia tämän reissun jälkeen. Eilen illalla hiukan sataa ropsautti, mutta luonto kaipaisi kyllä enemmän vettä kerralla. Hassulta tuntuu, että viinimarjat tuossa takapihalla ovat jo punaisia, vaikka juurihan oli kevät. Linnuille näkyvät jo kelpaavan. Pitäisi varmasti mennä pitämään puoliaan. Aamulla odotti kurja yllätys tuossa rannassa. Laiturin portaat olivat menneet rikki joko vanhuuttaan tai sitten joku oli koetellut voimiaan niiden irrottamiseksi. Ostaisipa asukasyhdistys nyt kunnolliset metalliportaat siihen. Pääseehän veteen toki laiturin viertäkin, mutta nopeampi kastelu on miellyttävämpi.

Aamu pilvinen, ilta helteinen

Tuli se mökkireissu heitettyä, vaikka ei helle ollutkaan (21). Hiekkaranta tuli tarkistettua ja kuviakin sieltä otettua. Kaarina vallan tykästyi paikkaan ja harmitteli, ettei 17 vuoteen ollut tullut käytyä! Mutta löysäily ei enää riittänyt, oli tartuttava edes ruohonleikkuriin energiaa purkamaan. Söimme, joimme kahvit, otettiin raparperit ja takaisin kaupunkiin. Oli vielä käytävä tsekkaamassa Miikaelin remontin jäljet. Ja olihan tänään oikeasti Oskarin syntymäpäivä. Eli sinne vielä kotimatkalla. Olimme oppaina vierailla teillä. Onnea Oskarille!!!! Kukas se tuolta kurkkii?

Monenlaista mahtuu päivään

Aamuinen vesijumppa aloitti ei enää helteisen päivän. 10 asteen ero lämpötilassa oli selvästi aistittavissa, kun H. kattoi lounaan parvekkeelle. Minun piti hakea lisävaatetta, Kaarina ja H. kummasti tarkenivat. Seikkailtuaan yhden ylimääräisen rampin kautta K. punaisella Tourainillaan löysi perille muutaman vuoden tauon jälkeen. Rysäkuja löytyi sittenkin!
Lounaan jälkeen mietittiin jotakin rentouttavaa ohjelmaa ylikierroksilla käyvälle pikkusiskolle. Ja keksinhän minä: porekylpyyn järven taakse. Minä otin nestekiertoa elvyttävän, K. ruusuntuoksuisen. Kyllä 15 minuuttia 38 asteississa poreissa tuntui pitkältä ajalta. En oikein tahtonut jaksaa, tosin asentokaan ammeessa ei ole selkävaivaiselle parhain.
Illansuussa teimme vielä sightseeing-kierroksen keskustassa, ja parhaillaan "lenkkiriipuvainen" sisko kiertää sauvoen pururataa H:n kanssa. En uskaltanut päästää yksin vieraassa paikassa. Huvittavin sattumus tänään: pesin villaiset kaulaliinat vahingossa 85 asteessa. Osasta tuli entisiä, osa huopui!!!!! Näin käy, kun käynnistää pesukoneen ilman silmälaseja. Huomenna sitten mökille, jossa K. ei olekaan koskaan käynyt. Toivottavasti jaksan. Nämä kukkaset muistan lapsuudesta, taitavat olla nurmikohokkeja. En ole nähnytkään niitä aikoihin muualla kuin mökin eteläseinustalla.

Tuulinen viileämpi aamu

Eilinen päivä oli tukahduttava, varjossa 31 astetta. Ei juuri jaksanut liikkua. Kävin kuitenkin lyhennyttämässä hiuksiani ja jo sitä ennen mansikkakaupoilla torilla. Kartelli näkyy olevan torikauppiailla. Jotenkin kuumuus laskeutui myös alakertaan, joten illalla tuntui, ettei uni tahdo tulla.
Nyt odottelen Kaarina-siskoa käymään. Taitaa olla melkein viisi vuotta edellisestä visiitistä. Kyllä vuodet mennä vilistävät vinhaa vauhtia. Mukavaa taas saada juttukaveri. Hänkään ei ole käynyt mökillämme. Jos voimia riittää, saattaa olla, että huomenna pistäydymme sielläkin. Tämä päivä ainakin menee kaupungissa, koska iltapäivällä on taas (!) yksi lukemattomista lääkärikäynneistä. Aamulla keinuimme miltei vaahtopäisissä aalloissa tuossa rannassa. Vesi oli lämmintä!

Mökkipäivä pitkästä aikaa

Aamu oli taas aikainen. Heräsin neljältä ja nousin ylös venyttelemään ja hipsuttelemaan. H. heräsi vasta seitsemältä, joten ehdin ja uskalsin yksin käydä aamuviileässä säässä (15 plusastetta) vesijuoksemassa hetken aikaa. Aamupalan jälkeen päätimme lähteä käymään mökillä. Suolle tietysti piti ensimmäiseksi kiirehtiä. Oli siellä jo muitakin. Vajaa litra tuli lakkoja. Eikä taida sille suolle kannattaa uudelleen mennäkään. Mansikat olivat vielä raakileita. Kahvin jälkeen harjoittelin digikuvien ottamista. Kukkia ja sen semmoista. Oli todella helteistä ja ötököiden määrä suoraan verrannollinen hikoilun määrään. Paarmanpuremat ja itikanininät ovat osa Suomen suven eksotiikkaa. Mutta välistä tuntuu, että liika on kyllä liikaa. Karkotteet eivät oikein tunnu tehoavan. Laitan tähän kuvamuiston tämänpäiväisestä reissusta, jos onnistun. Tätä kukkaa, lehtosinilatvaa, en ole nähnyt missään muualla kuin meidän mökillä.

ONNEA!!!!!!!!!

http://home.12move.nl/ljvcards03/St/LV123a.jpg

Nooran päivänä

Onnea vain Nooralle!

Monta päivää on mennyt, etten ole ehtinyt täällä käydä kirjoittamassa. On ollut vieraita ja puhelinrumbaa äidin syntymäpäiviin liittyen. Niin se on, että soittaessaan jollekulle "vanhalle" sukulaiselle, jota ei ole aikoihin tavannut, jutustelusta ei tahdo tulla loppua. Tädit ainakin ovat sellaisia, ei niinkään serkut.

Sää on kuin linnunmaitoa, ei varsin ole palellut. Mieluusti on istunut tuulettimen lähellä sen mitä pystyy. Ja vesijuoksua pienimuotoisesti tulee harrastettua. En minä jaksa kuin hetken, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Tänään en mennyt veteen, koska minulla on jonkinlainen ihottuma. Yhtenä epäilen tuota vettä, mutta lie turhaan, koska H:lla ei ole tullut mitään iho-oireilua. Ehkä tämä on aurinkoihottumaa, valoallergiaa tms. Katsotaan nyt muutama päivä, mihin suuntaan kehittyy. Jos mahdollista, olisi tarkoitus käväistä mökillä huomenna.

Toimiiko tänään?

Kyllä näkyi toimivan. Eilen piti laittaa kuvia Hello´n kautta ja oli niitä ääkkösvaikeuksia. Tässä kaunis iiris. Kyllä kesä on ihanaa aikaa, kun on koko ajan erilaisia kukkia kukassa. Nyt on näiden aika näillä leveysasteilla. Tosin oma piha on koivin vuoksi niin varjoisa, että tämä kuva on otettu
Miikaelin talon takapihalta. Siellä niitä on todella paljon! Ja huomenna menemme kymmeneksi talkooavuksi juuri sinne. Harmi, kun Anteron lapsukaiset jo vaihtoivat kortteeria. Heti tulee ikävä, kun niin harvoin näkee. Meillä oli tosi mukavaa. Ja kävimme peräti "retkillä": uimassa ja eläimiä katsomassa. Pienen pojan kommentit ovat todella hauskoja. Kuorma-autollekin kävi "köpelösti" ja huuliharppu se vasta mieluinen soittopeli oli. Oli narraamalla otettava pois, että malttoi rauhoittua nukkumaan!

Kuvia

Tähän alle piti noiden kuvien tuleman, vaan eipä tullutkaan. Ei aina toimi joko kone tai aivot. Ilmeisesti jäkimmäinen vaihtoehto on oikea. Hello-ohjelmassa ei siis toimi ääkköset enkä saa niitä editoimallakaan muutetuksi. Annetaan nyt olla vähän aikaa. Poistan sitten. kun kyllästyttää "outo" teksti. Mutta tulipahan kuvat kuitenkin näkyviin.

Valkovuokkojen aikaan 

Aurinkoinen aamu 

Onpa vilskettä kerrakseen...

Eilen saimme pikkuvieraat tänne ja oli oikein mukava päivä. Uimassa kävimme tuossa rannassa ja oli todella lämmintä. Kaikki kokeilivat ja ihmettelivät mummun vesijuoksuvyötä. Sanoivat, että onpa raskasta juosta. Miten täältä pääsee pois? Tänään tulivat paikkakuntalaisetkin pikkuiset vanhempineen käymään. Söimme yhdessä kaikki yhtäaikaa l. 10 henkeä mahtui kuin mahtuikin saman pöydän ääreen ja ruokaa oli juuri sopivasti. Ja tuntui maittavan. Nyt kun kirjoitan, on tietenkin hiljainen hetki: Miikaelin perhe lähti kotiin päikkäreille, vaari nukutti (kokonainen Känkkäränkkä-kirja piti lukea) Onnin ja vanhemmat lähtivät ulos nukuttamaam Iidaa rattaisiin. Itse en jaksa nyt kävellä. Päätin tulla vilkaisemaan blogeja. Helle jatkuu kuumana. Meidät tilattiin perjantaiaamuksi talkooavuksi, toivottavasti selkämme kestävät...

Vihdoinkin hellettä

Kahden paahteisen päivän jälkeen toivoo jo vilvoitusta. Suihku on hyvä keksintö. Ja tuo järvi tuossa äärellä. Jokohan kohta pääsee kokeilemaan vesijuoksuvyötä, kun H. palasi työreissultaan? Minulla on päällä kielto mennä yksin "uimaan". Välillä kun huimaa tai heikottaa. Taitaa tästä bloggailusta tulla riippuvaiseksi. Ihan oli outoa, kun ei päässytkään tutkimaan tuttujen blogeja tms. Sen verran tässä kuluu aikaa ja kivut jäävät hiukan taka-alalle. Kävin kävelyllä sekä perjantaina että lauantaina. Liian pitkät matkat. Tänään on taas ollut lepäilypäivä. Mutta jotakin hissunkissun sain tehdyksi: kone pesi pari täkkiä ja tyynyä. Laitoin 60 asteeseen,( vanhoja kun ovat), jotta varmasti kaikki punkit saivat kyytiä. Olen kuunnellut radio Deistä eri kesäjuhlien puheita. Sitä kautta on päässyt jonkin verran osallistumaan, kun ei matkustaminen paikan päälle tule kysymykseen. Nyt vain odotellaan pikkuvieraita tiistaina. kävin jo katsomassa kirkon pihassa olevaa puistoa ja mietin, mitähän Onni sanoisi sen laitteista. Koulutien varrella oleva leikkipuisto taitaa olla korjauksen alla. Kyllä me jotakin keksimme! Äiti kertoi vaasalaisten poikenneen menomatkalla Arpiaiselle. Ja voi "ihan hyvin".