Vappuaattona aamuauringossa

Eilinen meni toipuessa edellisen päivän jatkuvasta menemisestä ja istumisesta. Kävin kyllä SUPissa ja K-kaupassa. Mummu sattui juuri silloin soittamaan. Lupasin soittaa kun kerkeän kotiin. Sitten kaupan ovella olikin ex-sijaiseni. Kertoi olleensa jo neljä vuotta yhteen menoon tässä lähempänä englannin opettajana, vaikka onkin kielenkääntäjä varsinaisesti. Hänellä olisi ollut paljon asiaa, mutta en jaksanut siinä seistä ja jutella. Soitellaan myöhemmin.

Soitin mummulle ja kovasti oli hänelläkin asiaa: Puhelu kesti n. 40 minuuttia. Tosin ainoa uusi asia oli, että sisareni oli tilannut uuden auton eikä se tule olemaan punainen Onnin toivomuksen mukaisesti. Mummu odottaa kutsua alaluomileikkaukseen keskussairaalaan, ja moitti hiukan aamuvuorolaisten myöhästelyjä. Pitäisi saada aamupala ja lääkkeet ajoissa. Kello yhdeksän on kyllä liian myöhään.

Toiveikkaana avasin blogin ja odotin olisiko H. kommentoinut. Ovat jo takaisin Hongkongissa. Eivät ehkä olleet saaneet yhteyttä tai väsyttää tai evvk... Illalla juuri kun olin lähdössä alas, naapuri soitti ja kyseli, miten on viikko mennyt. Ja onhan tämä tavallaan mennyt nopeasti. Joka päivälle on ollu joku meno. Nyt on vappuaatto ja pitäisi keksiä itse se meno. Nyt ainakin paistaa aurinko. Kunhan vähän lämpenee, saatan tehdä pikkuruisen kävelylenkin tässä lähellä.

Perjantaina kello kuusi

Eilinen päivä oli täysi. Palattuani Majakan keskusteluryhmästä, joka muuten oli liian iso, yli 10 henkeä, kului vain puolisen tuntia ja ystävätär tuli kylään. No, ei muuta kuin paremman istunma-asennon etsimistä tuolista ja pulinarinki sai jatkoa. Aina Kotikatuun saakka.

Mitähän tämä päivä tuo tullessaan? SUPpi on ainoa sovittu asia. Ja pikkuisen surffailen, kun se vielä on mahdollista, eli kone on vapaana. Nyt vasta näkyi H:lla olleen aikaa vilkaista koko tätä blogia. Sain siis häneltä kommentin. Tänään poistuvat Kiinasta Hongkongiin. Jäiköhän silkit saamatta? Luulen, että ne olisivat HK:ssa kalliimpia kuin manner-Kiinassa.

Näin painajaisunta. Oli sota ja piti mennä jonnekin katakombeihin suojaan. Minulta oli jäänyt verenpainelääkkeet pois matkasta. Yritin kysellä lupaa mennä hakemaan. M oli siepannut jonkun laatikon mukaan, mutta ne olivat vääriä lääkkeitä. Heräsin tähän painajaiseen ennen viittä ja nousin ylös.

Torstai toivoa täynnä...

Aamukahvilla soi kännykkä. Nooran äiti soitti. Oskarilla on taas oletettavasti korvatulehdus. Hän sai ajan varttia vaille kymmeneksi ja minä ryhdyin nopeasti laittamaan itseäni lähtökuntoon. Autoa tarvittiin ja Nooralle kaveria lääkärikäynnin ajaksi. Ja olihan se taas, tai ne taas molemmat korvat tulehtuneet ja antibioottikuuri alkuun.

Nooran kanssa leikeltiin paperia, tehtiin kolmilettinen hypersupermoderni tukkalaite ja katseltiin hänen omaa vauva-albumia "rauhassa". Noora lupasi, että jos olisin oikein kiltti, saisin joskus mennä heille yöksi.

Nyt ruoka odottaa yläkerrassa ja tarkoitus olisi mennä kello kahdeksi Tukipilariin käymään jossakin uudessa kipukeskusteluryhmässä. Katsotaan, jaksanko.

Eipä ole vaari kommentoinut mummun sivuja, vaikka tekstasin osoitteen. Shanghaissa on hyvät nettiyhteydet, mutta taitaa aika ja voimat olla kortilla. Olisi mukava saada tätä kautta sellaista infoa, mitä ei muuten saa. Eilen illallakaaan ei tullut minkäänlaista viestiä, sainpahan auki kuitenkin sen matkalokin.

Keskiviikona 27. huhtikuuta

Itse asiassa taisi mennä viikko, etten päässyt edes vilkaisemaan tätä blogiani. Samaten en pystynyt seuraamaan H:n matkaa. Nyt yhtäkkiä tänä aamuna tämä taas toimii. Osaankohan enää? Salasanat yms. pitää ainakin olla visusti tallessa jollakin paperilappusella! Harjoittelen ilman varsinaista teemaa. Ehkä myöhemmin jotakin järkevämpää jutustelua.

H. on ollut viikon reissussa ja alkaa jo olla ikävä. Siivotakin pitäisi, mutta selkä ei anna. Heräsin yöllä puoli kahden aikaan. Huono aika herätä. Olikohan H. kommentoinut tätä, administraattori oli poistanut kommentin. Kiinalaista toimintaa?

Eilen tutkin suomalaisia blogeja ja sain selville, että tässä bloggerissa oli ollut ongelmia, ei siis minun taidoissani! Hah!  Kirjoitin jopa kommentin yhteen kotisivuksi kauan luulemaani blogiin.  Siellä oli niin paljon kamaa, ettei niitä jaksanut kerralla plarata. Aurinko paistaa ja sinivuokot ja krookukset kukkivat pihassa. Ja silkkitoiveet on viestitetty Kiinaan. Eilen tuli peräti puhelu Shanghain junasta. Jo on aikoihin eletty!

edelleen huhtikuun 22.

Olen nyt mielestäni tehnyt tähän joitakin muutoksia. Nähtäväksi jää, voiko kommentoida anonyymisti. Itse kokeilin ja se toimi. Mutta miten muualta päin sitten? Kävin nollakelissä SUPissa ja  K-kaupassa. Näin on tämän päivän pakolliset kuviot hoidettu. Eilinen fysio tuntuu kropassa ja vähän päätäkin särkee. Tämä sählääminen kai.

Vakuutusyhtiöstä tuli taas vääränlainen asiakirja. Uhkasin jo yhtiön vaihdolla, ellei asia tule kuntoon.

Jään odottamaan, tapahtuuko mitään? Hyvää matkaa vaan Kiinan puolelle!

Perjantai huhtikuun 22.

On kummallinen aamu. Kohta vappu ja lunta sataa ja on pakkasta. Eilenkin koko päivän. Olen yksin ja opettelen tätä bloggaamista. Hermanni on Hongkongissa kuulemma kahvilla Kukkosilla. Autossa on jo kesärenkaat ja hiukan pelottaa lähteä käymään kaupungilla, mutta eiköhän se onnistu. Maria neuvoi minua hiukan eilen illalla. Saa nähdä ymmärsinkö mitään?

Pyykinpesukone pysähtyi. Menen laittamaan lakanat kuivumaan ja jatkan tämän opettelua joskus toisen kerran.