16. maaliskuuta 2013

Vuodenaikaan nähden


Maaliskuu on ollut toistaiseksi tavanomaista kylmempi. Sama vuoroin uuden lumen muotoilema, vuoroin  auringon lämmön rei`ittämä ilmainen ulkokaihdin olohuoneen ikkunan edessä pysyy ja pysyy ja pysyy. Se on ollut siinä tammikuusta alkaen. Pitää päivisinkin sellaisia pakkaslukemia, että jääpuikot kasvavat edelleen vain pituutta. Ja tuisku tuivertaa eteisen lumikatteen toiseen reunaan uusia kerroksia kuin täytekakkuun.


Aamut ovat olleet erikoisia näytelmiä. Hetken ennen auringonnousua vastaranta saattaa näkyä. Kohta sumu täyttää koko maiseman. Hetken kuluttua sininen taivas purskahtaa esiin ylhäältä alaspäin ja ilman kosteus kiteytyy puiden ja pensaiden oksiin, koska pakkanen ei osoita merkkiäkään luovuttamisesta.  Ellei valo olisi näin huikaiseva, pitäisin tätä äskettäin sataneen puhtaan lumen pehmentämää maisemaa talvena, vaikka maaliskuun idus on jo ohi. Hanget hohtavat ja kuura sävyttää havupuutkin hurmaaviksi.

Flunssa on pakottanut pysyttelemään sisällä ja nauttimaan lämpimiä juomia aina kun muistaa. Ikkunasta katsoen sää näytti eilen iltapäivällä ihanteelliselta, mutta jo postilaatikolla käynti paljasti karun totuuden. Tuulen hyydön. Miten minä en kestä enää yhtään vetoa enkä viimaa?

Vein postin sisälle ja kävelin kuitenkin laiturin luokse ja takaisin. Pakkanen piti huolen, ettei ollut liukasta. Erotin puiden latvuksista viserrystä, vaikka en lintuja nähnytkään. Moottorikelkkailijat kiisivät jäällä edestakaisin. Huviajelua? Jalankulkijoita ja hiihtäjiä ei juuri näkynyt. Joko tikka tai palokärki nakutti puuta rantapolun varressa. Kuuntelin aikani. Nokankoputtaja oli rungon väärällä puolella. Näin vain vilauksen punaista, kun nakuttaja vaihtoi maisemaa. Niin minäkin.


Sisältä katselin sitten ikkunasta variksia ja harakoita.  Onhan se niskaystävällisempää sillä tavalla.

Ajankuluksi voin pelata vaikka linnuntunnistusvisaa BirdLifen sivulla.

Tänään alkaa Luonto-Liiton kevätseuranta:
Tämän vuoden Kevätseurannan teemana on maa, vesi ja ilma. Tänä vuonna havainnoidaan  perinteisten vakiolajien lisäksi myös abioottista luontoa. Havaintoja toivotaan lumen sulamisesta, vesistöjen jäiden lähdöstä sekä ilman lämpötiloista. Tämän vuoden teemaan liittyvä havaintosivu löytyy täältä.

6 kommenttia:

  1. Täällä minäkin ihmettelen kevään kylmyyttä, suhteellista sekin tietysti, hyytävältähän siellä näyttää. Eivät ole linnut vielä täällä kokoontuneet lähteäkseen pohjoiseen, en ainakaan ole parvia nähnyt, toivottavasti eivät pidäkään kiirettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirokko,
      Ei tänne lintujen kannata vielä tulla. Hiihtokelit ovat mitä parhaimmat. Uutena villityksenä näkyy olevan tuo moottorikelkkaralli jäällä, useimmiten vielä pimeään aikaan.

      Poista
  2. Siitä sitten havainnoitsemaan. Havaitsin tänään laivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalevi,
      Minusta oli yllättävä tuo tämänvuotinen teema tarkkailla muutakin kuin elävää luontoa. Ei siinä mitään. Sitähän tässä on saanut tehdä jo vuosikausia tietämättä abioottisuudesta tuon taivaallista.

      Tokenisi nyt vain edes sen verran, että voisi ajatella yleensä ihan tavallista ulkoilua tavalla tai toisella. Sen vuoksi joutaisi jo säiden lämmetä.

      Poista
  3. Maaliskuu on erittäin talvinen tällä erää. Kovia pakkasia ja lisää lunta, talvi pitää otteessaan.
    Ehkäpä sinäkin alat jo hissukseen tervehtyä, silloin talvi tuntuu paremmalta.
    Moottorikelkalla minäkin kuljen kalareissuilla, muuten ne ei onnistuisikaan, en kuitenkaan cruisaile kelkalla, se pitää niin turhan kovaa ääntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii,
      Moottorikelkka on varmaankin hyvä kulkuväline kalareissuilla. Joinakin vuosina tähän aikaan nuoret kruisailevat jo mopoillaan ja kevytmoottoripyörillään. Nyt samaa tehdään kelkoilla tuossa jäällä. Ei se juuri häiritse, koska meillä on ääntä eristävät ikkunat.

      Kun ei vain sattuisi pahoja onnettomuuksia, kuten viikonloppuna kävi Utsjoella.

      Poista

Kommentoi sinäkin!