27. toukokuuta 2012

Helluntaina 2012

IHMETTELET

peltotilkkujen pienuutta,
ja mökkien
harmaata
köyhyyttä.
Aiot rientää
rikkaammalle seudulle,
mutta jäät
ihastelemaan
metsälammen tyyntä
silmää.
Puut ilmestyvät
hämystä,
venhevaja näkyy
usvasta
ja sinulle paljastuvat
tutut,
rakkaat kasvot.
Levität kätesi,
ahmit ilman sinisyyttä,
etkä tiedä
kuiskaatko
vai ajatteelet:
Luojan luonto!

Einari Vuorela: Siintää himmeyden metsät 1975
(postuumi kokoelma)


18 kommenttia:

  1. Hyvää helluntaita vaan sinnekin. Einari Vuorelalla on hienoja runoja, olenkin niitä kerännyt joskus nuorena runovihkoon aika nipun. En vaan ymmärrä, miksi tuon viimeisen rivin luen joka kerta Luojan lehto.. Aivan ihana kuva, viileä raikkauden voi aistia.. ne tutut rakkaat kasvot, niinpä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirokko,
      Kiitos! Meillä oli todella kaunis aurinkoinen helluntai. Nyt on sää viilennyt jo tavanomaisiin toukokuisiin lukemiin.

      Pidän Vorelan runoista jo senkin vuoksi, että hänen luovuutensa lähteet ovat keskisessä Suomessa, sen erämaissa.

      Luojan lehto sopisi vallan mainiosti tuohon loppuun.

      Poista
  2. kesäiset runot .. ja usvaiset kuvat upeita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikatherine,
      Kiitos, kesä taas pääsi yllättämään. Kaikki oikeastaan on jo sanottu, siis miksi ei lainata ja jaeta kauniita sanoja.

      Poista
  3. Pidän enemmän mitallisesta Vuorelasta. Tunnelmallisia kuvia sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalevi,
      Se on minullekin tutumpaa.

      ...
      Ällätikku kädessänsä
      mummo mua opettaa:
      - Yuo on Tee, tuo on Ässä,
      Tuossa Ähvä, tuossa Ree.
      Tämä, mitä kukko näyttää,
      se on oikein kova Pee.

      Kesken mummon opetuksen
      minut valtaa uupumus.
      Kaikki pyörii silmissäni.
      tuli pitkä haukotus.
      Mummon ääni häipyi kauas,
      kuulin viimeiseksi oon.
      Sitten nuokahti mun pääni,
      nukuin mummon kainaloon.

      Nyt uuvuttavat kyllä remonttihuolet.

      Poista
    2. Ja vielä, Kalevi, noista kuvista. Sinä itse olet ollut yksi opastajistani. Joskus harvoin onnistun saamaan omastakin mielestä hyvän kuvan, useammin en.

      Poista
  4. Kiitän tunnelmallisista kuvista ja kauniista runosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivia,
      Kiitos myös sinulle ystävällisistä sanoistasi. Runot rauhoittavat ja niitä jaksaa väsyneenäkin lukea.

      Silmät ovat kovilla näin siitepölyaikaan. Auton kanssa piti mennä ensin huoltoasemalle pesemään ikkunat paksusta siitepölykerroksesta ennen kuin uskaltauduin moottoritielle aamulla. Sanovat siitepölykuorman olevan kymmenkertainen normaaliin verrattuna täällä. Onneksi tänään satoi sillä aikaa, kun nukuin päiväunet.

      Poista
  5. Kiitos sielun ruoasta minunkin puolestani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laila,
      Ole hyvä! En juuri ehsi koneelle nykyisin. Tai iltaisin ei sitten enää jaksa.

      Poista
  6. Kaunista usvaa kuvassasi - ylemmassa siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hélène,
      Kiitos! Kuvat ovat viileiden aamujen kuvia viime kesältä. Tosin nytkin aamut ovat olleet kovin viileitä. Keski-Suomessa oli viikolla mitattu jossakin seitsemän astetta pakkasta. Mustikankukille taisi käydä huonosti.

      Poista
    2. HPY,
      Kiitos. Kuvat ovat viileiden kesäaamujen kuvia viime kesältä. Nytkin on ollut viileää, jopa pakkasta yöllä. Mustikankukat taisivat paleltua Keski-Suomesta, koska jossakin oli ollut miinus 7 astetta pakkasta.

      On se kesäkuu kuitenkin jo!

      Tämä on kolmas yritys vastata kommenttiin. Saa nähdä onnistuuko? Ja lukijagadget on jossakin kadoksissa, vaikka en ole tehnyt mitään muutoksia asetuksiin. ???

      Poista
  7. Joko olette löytäneet Eila Heilalan runot? Kokoelman "Ikkunasta avautuu maailma" takakannessa kuvataan hänen runojaan näin: Naisen elämä, vuodenaikojen kierto ja maaseudun muutos, vanhenevan ihmisen jokapäiväinen elämä - ja runoilija tätä kaikkea ylös kirjaamassa. Parasta nautittavaksi sinisenä hetkenä, kun huone on hiljainen ja kello tikittää seinällä. *** "Kävellessäsi kadulla tai käpytiellä / missä vain/ laita palattuasi ajatuksesi paperille./Siinä on runo." Valokuviasi katsoessa, Liisa, tuli mieleen, että jotkut runoilevat sanoilla, toiset kuvilla. Yhtä lailla kummatkin ilahduttavat tulkitsijaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laila,
      Nyt vastaan sinulle toivottavsti paremmalla onnella kuin Helenelle. Kommentin katoavat jonnekin ykskaks. (?) Ks. edelleinen vastaus.

      Kiitos vinkistä. En ole tutustunut. Suosittelusi jälkeen kuullostaa mielenkiintoiselta.

      Mitä runoihin/kuviin tulee, olen samaa mieltä kanssasi. Ne heräävät uusiin merkityksiin jokaisen lukijan/kuuntelijan/katsojan kohdalla. Niin kai minunkin parhaat kuvani.

      Olen iloinen, jos ne ilahduttavat jotakuta.

      Poista
    2. Lailalle vielä,
      Ilmoitti service erroria, joten luutlin, että taas karkasi kommentti. Mutta täällä näkyy olevan. Jotakin häikkää tässä nyt kuitenkin on meneillään.

      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  8. Liisa, kiitos! Hyvin näkyvät kommenttisi nyt. Hyvää viikonloppua Sinullekin!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!