31. joulukuuta 2011

Hyvää tulevaa vuotta 2012

Onnellinen ilta

On taivas himmentynyt hentoon sineen,
ja sinenevät  varjot hankien,
mut vielä hohtaa katu luminen
heleine lyhtyineen ja unelmineen.
Ma kuljen keveästi kotiin päin,
kun hämyyn värähtelee ensi tähti.
Pois kaikki tuska povestani lähti,
ja ilman syytä autuaaksi jäin.
Vain lumen rauha, sinen kuulakkuus,
vain tähden jälkeen vieno tähti uus,
vain tieto: huoneessani lämpimässä
hymyilee ruusu yksin hämärässä,
hymyilee ruusu lehdin hehkuvin.
Yön sini, ruusu! Mitä toivoisin?

Saima Harmajan runon poimin Gummeruksen Elämäni runot -kokoemasta (s. 209) ja sinisen kuvan otin iltapäivällä jäätymisvaiheessa olevasta Kallavedestä.

16 kommenttia:

  1. Oh, onpa oikein syvän sinen hetki kuvassasi! Noissa ajatuksissa on hyvä aloittaa uusi vuosi. Kaikkea hyvää toivotan sinulle!

    VastaaPoista
  2. Ihana runo ja kuva. Olkoon tuleva vuosi niiden kaltainen.

    VastaaPoista
  3. Kaunis sininen kuva ja runo, Harmajan runot on kauniita. Blogissani on sinisiä ruusu kuvia,tekis mieli kopsata tuo runo sinne.Hyvää Uutta-Vuotta 2012 !
    p.s oletko lukijana blogissani?

    VastaaPoista
  4. Kuva ja runo ovat kauniit. Sininen hetki parhaimmillaan! Olen kadottanut Saima Harmajan runokirjan, jonka sain hyvältä ystävälta opiskeluaikana. Ystävyys on säilynyt kirjan katoamisesta huolimatta.

    HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

    VastaaPoista
  5. Hyvää tätä uuden uutta vuotta myös sinulle Liisa!

    VastaaPoista
  6. Toivotan sinulle myös hyvää uutta vuotta.

    VastaaPoista
  7. Joulun punaisen yltäkylläisyyden jälkeen sininen onkin kauniin rauhoittava väri.
    Hyvää alkanutta vuotta myös sinulle!

    VastaaPoista
  8. Kaunis, sinistäkin sinisempi on hetki kuvassasi. Kaunis on Saima Harmajan runokin. Sinisiä ajatuksia, silti lämpimiä, lähtee Sinulle täältä etelämmästä. Vielä laine laulaa vapaana täällä, vaikka pikku järvet jo peittää jää.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommenteistanne! Tänään tuo järvi "julistettiin" jäätyneeksi. Pakkanen käväisi, tuuli tyyntyi. Muuta ei tarvittu.

    Pepitalle

    Seuraan kyllä blogiasi Readerin kautta.

    VastaaPoista
  10. Näkimet- ja Odottavan aika on pitkä -blogien kuvia on näpelöity. Mulla oli äsken sama juttu.

    VastaaPoista
  11. Kalevi,
    Picasa näyttää tallentavan nyt jokaisen uuden postauksen kuvan/kuvat omaksi kansiokseen. Huomasin sen eilen, kun yritin lisätä kuvia vanhaan Moottoriliikennetien muutos-kansioon. Oli mennä hermot, kun P. teki uuden samannimisen kansion tämän vuoden alusta. Minä taas haluan, että kuvat ovat samassa kansiossa. Jouduin huonolla yhteydellä siirtämään kuva kerrallaan ne sinne vanhaan kansioon. Alkaa muuttua niin vaivalloiseksi tämä Picasan jatkuva muuttuminen, että en jaksa sen kanssa enää temppuilla. Käänsin huvikseni uusimmat kuvat ensimmäisiksi, jolloin kuvatekstit taas menivät ihan sekaisin.

    Taidan alkaa olla valmis vaihtamaan WP:n puolelle.

    Sain nuo näkimet ja tuon toisen kuvan takaisin heti, kun muutin vanhan kansion julkiseksi. Ellet ole muutellut Picasan asetuksia, en ymmärrä miksi sinullakin näkyy mustia kuvia.

    Liisa

    en jaksanut kirjautua

    VastaaPoista
  12. Kaunista kuopiolaista talvikauneutta saamme kaikki nauttia näiden kuviesi kautta...

    Maatuskoista vielä. Eräässä viimeisimmistä lähetysnäyttelyistä esiteltiin mm venäläistä kotia maatuskoineen. Siellä oli myös poliittinen "maatuska". Nuoriso tunsi yleensä Leninin, Stalinin, Jeltsinin ja Putinin, mutta häkellyin, kun meille aikalaisille erityisen tunnettu Gorbatshov ei ollutkaan tuttu. Näin katoo se mainen kunnia, mistä puhutaan...

    VastaaPoista
  13. mm,
    Niin katoo... Ja meillä on kadonnut jonkin maatuskan puolikas.

    Paljon löytyy ihmeellisiä esineitä ja asioita, kun remontin keskellä siirrämme tavaroita kerroksesta toiseen. On kuin muuttaisi ja moneen kertaan.

    Maatuska on kiehtova lelu, mutta en todellakaan tiennyt, että ne ovat nyt muodissa. Minulla on yksi sellainen, jossa se pienin on noin sentin korkuinen. Minulla on vain noita perinteisiä, ei poliittisia.

    VastaaPoista
  14. Kiitos! Saima Harmajan runon luin täysin tuntein. Hän kosketti tunteitteni kieliä nuoruudessani - ja, huomaan, koskettaa yhä... ja samalla intensiteetillä kuin kauan sitten.

    SiniKallavesi lumoaa. (Ja nyt tuiskuaa.)

    Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
  15. Lastu,

    Niin tuiskuaa ja maisema on taas tutun harmaa. Pakkaspäivänä tarvitsin jo aurinkolaseja.

    Siniset hetket ovat kaamoksen lahja meille.

    Hyvää uutta vuotta myös sinulle!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!