29. lokakuuta 2011

Säitä ja niitä näitä


Eilen iltapäivällä käveleskelin lähikaduilla pienen lenkin. Aiemmin viikolla olin noussut laavulle saakka, toki rauhallisesti ja muistaen, että "älä lisää vauhtia, vaan jatka matkaa" ja että pysähtyäkin voi ihan huoletta. Näköalapaikalla pysähdyinkin todetakseni, että kuvan ruskan rippeet eivät harmahtavana päivänä enää erottuneet saarista. Sen sijaan pienet vaahterat ovat vielä sitkeitä ja läikittävät vihreää. Lehtikuuset myös.

En ole muistaakseni tehnyt tänä syksynä yhtään sellaista metsäkävelyä, ettei tuttu naputus olisi pysähdyttänyt. Ajattelin käpytikan seuraavan minua. Myös oravat rapisuttelevat kuusten rungoilla siellä täällä. Päivähoitolapset olivat eväsretkellä mättäikössä. Muurahaispesät talviteloilla.

Pakkasia ei ole vielä ollut. Orvokit, apilat, kanadanpiisku ja jättipalsamit kukkivat vielä. Vasta eilen ahkeraliisat vietiin pois parvekelaatikosta. Olivat  hiukan huonossa kunnossa kastelun puutteesta. Parveke on niin täynnä tavaraa, ettei niiden lähellekään ole ollut asiaa. Passiflora kypsyttää kolmatta siemenkotaa ja nuppuilee vielä. Heitin tahallani tähän saakka ulkoilleet rahapuun ja pari kärsimyskukkaa pois.

Vuosi sitten oli jo ollut pakkasia. Simo siltoja tekee, Martti maata vahvistavi, Antti aisoilla ajaa..., opetti vanha kansa. Sinne jonnekin väliin mahtuvat liisanliukkaat ja kaisankaljamat.  Ja jos pihlajanmarjoista ennustaisin, lunta tulee ihan riittävästi.


10 kommenttia:

  1. Kauniissa maisemassa on kevyt kulkea. Sekä mieli että ruumis nauttivat.
    Syksy on ollut yllättävän lämmin ja kaunis, talvi edessä toivottavasti lunta vain sopivasti.

    VastaaPoista
  2. Vanhan kansan edustajat hallitsivat alkusointuja. Olivatko he yhtä taitavia sään ennustajia, sitä en tiedä. Nyt jään miettimään, mitä tarkoittaa 'kaisankaljamat'. Kaisalla kai on nimipäivä marraskuussa.

    VastaaPoista
  3. Arleena,
    Perjantai-iltana satoi rankasti vettä ja vedet ovat muutenkin korkeammalla kuin moneen vuoteen. Marraskuu näyttää alkavan todella lämpimänä.

    Olivia,
    Kaljamat tarkoittaa jäisiä teitä. Yleensä Liisan ja Kaisan nimipäivinä niitä on ollut.

    Lumeen ja jäähän liittyviä sanoja ja sanontoja on vanhalla kansalla paljon. Nimipäivät toimivat mukuvana muistitukena. En todellakaan odota liukkautta, koska ulkoilua pitäisi mieluuummin lisätä kuin vähentää.

    VastaaPoista
  4. Liisa, kiitos vastauksesta. Iljanne on minulle tuttu sana, kaljama uusi. Ruotsiksi molemmat ovat 'isgata'. Luonnon ilmiöitä kuvaavat sanat ovat kääntäjälle mukava haaste. Parhaat muistoni työvuosilta liittyvät luontoaiheisiin teksteihin.

    Toivottavasti tiet eivät tule liukkaiksi kovin pian. Minunkin pitäisi ulkoilla kunnolla talvella.

    VastaaPoista
  5. siinä jävi, laavun likeltäkö?

    VastaaPoista
  6. Olivia,
    Marraskuu näyttää alkavan hyvin lämpimänä, joten vielä kaikki on hyvin. Viime sysksynä kävin kokeilemassa nastapohjakenkiä ostomielessä. En löytänyt minulle sopivia.

    Kalevi,
    Siitä laavun vierestä. Paikalla on tehty paljon ilkivaltaa. Poltettu eläimille tarkoitettu ruokintalava ja kaikki puupenkit ja yritetty sytyttää pystyssä oleva puukin. Nyt nuotiopaikkaa reunustavat valtavat kivijärkäleet.

    VastaaPoista
  7. Ihmeen lämmintä on tämä lokakuu ollutkin! Mökin padassa kukki vielä viikolla krassinkukka virkeän näköisenä. Muutoin oli syksyistä, Kaikki haavat olivat varistaneet pihapiirissä lehtensä ja metsä oli hiljainen. Jokunen sitkeä koivunlehti lepatti oksassaan.

    VastaaPoista
  8. Näihin vesiin, metsiin, saariin en koskaan väsy ja jos niitä ilman jäisin, ikävöisin.

    Kuvasi on taulu, kaunein laulu.

    VastaaPoista
  9. Hakkuujälki on maisemoitunut. Ilkivallan edessä jää voimattomaksi.

    VastaaPoista
  10. Laila,
    Ja marraskuun alku. Täällä on nyt 10 astetta lämmintä. Sammalleimu kukkii, kevätkaihonkukassakin on ainakin yksi kukka. Noiden jo mainitsemien lisäksi.

    Lastu,
    Joka kerran tuossa paikassa tulee pysähdettyä ja, jos kamera sattuu olemaan mukana, myös otettua kuva.

    Korkealta näkee kauas ja on tilaa olla ja hengittää. Kaunis on Kallavesi, varsinkin täältä lähteneelle ja palanneelle.

    a-kh,
    Pitäisiköhän tuohon ilkivaltaankin alkaa suhtautua viileän välinpitämättömästi, jota asennetta T. Airaksinen aamulla radiossa suositteli. Vanha agraarinen ajattelutapa ei hänen mukaansa enää sovi urbaanielämään.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!