16. lokakuuta 2011

Ikäpolvet yhdessä

Jo vuodesta 1985 alkaen lokakuun kolmatta lauantaita on vietetty isovanhempien päivänä ja ainakin vuodesta 1992 on valittu vuoden isovanhempi. Valinnan suorittaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja tänä vuonna valituksi tuli Mummila-toiminta.  Tulee mieleen entinen naapuri, joka heitti tiskit sikseen, kun ovelle tuli läheisestä omakotitalosta lapsi kysymään: "Tulisiko teidän mummo ulos?"

Lapsuus on lyhyt näin jälkikäteen ajatellen. Ensimmäiset vuodet ovat tärkeimmät. Sen oikeastaan tajuaa vasta sitten, kun oma elämänkaari alkaa väistämättä kiertyä kohti viimeistä rantaa. Jokainen on jonkun lapsi. Milloin äiti lakkaa olemasta äiti? Ei kai milloinkaan. Vaikka lapset ovat lainaa vain.

Lapset tietävät enemmän kuin arvaamme. Kysymyksiä riittää ja kaikki vastaukset jäävät heidän mieleensä. Kannattaa pysähtyä kuuntelemaan ja olemaan läsnä ne hetket, jolloin tavataan. Tuntui todella mukavalta muutaman kuukauden paussin jälkeen tuntea pienten käsien luottava ja luja puristus sormessaan.  Valitsemani vanha laulu, 50-luvulta, sopii isovanhemmillekin. Vastaa aina kun lapsi kysyy, ettei hän lakkaisi kyselemästä.

Isä ja lapsi
Lapsi:
"Kerrohan, isä oi onko pyöreä maa
enkö onnensa lintua myös kiinni saa
miksi taivas niin kaunis ja siintävä on
sano, ootko sä toisinaan myös onneton?

Kerrohan, missä aurinko nukkua saa
onko tuutuna sen meri, taivas vai maa
miksi pääse en lintujen luo lentämään
miksi kyyneleet nuo isä silmissäs' nään?

Isä:
Pienoinen, kerron sen niin on pyöreä maa,
onnen linnunkin kyllä sä voit saavuttaa
siksi taivas on kaunis ja siintävä niin,
ettei lintusi joutua voi kadoksiin.an

Mutta aurinko ei nuku vaipuessaan,
tietä kuulle ja tähdille antaa se vaan
ja jos lentää sä voisit ei lintuja ois
kyyneleittä en kuunnella sanojas' vois.

Lapsi:
Jos on maa aivan niin kuin on palloni mun,
tiedän sen onnen tuon sitten syliisi sun.

Isä:
Pienoinen sitä ei löydä kulkiessaan
-kerran luoksesi lintuna lentää se vaan.

Lapsi:
Missä sen pesä on, kunhan neuvoisit sen
syliis' toisin ja pois sitä päästäisi en.

Isä:
Pienoinen se on piilossa sydämen vain
ja sen löysin mä silloin kun sinut mä sain."
Alkuperäiset sanat ja sävellys: Shanklin Wayne
Suomalaiset sanat Sauvo Puhtila

Sanat löysin täältä, koska en enää muistanut ulkoa. Saman voi kuunnella ranskaksi täällä.

13 kommenttia:

  1. Tuttu tunne tuo tapaaminen pitkän ajan päästä. Eron haikeus kirpaisi melkein jo kun tupsahtivat ovesta.
    Nyt kun muutimme lähelle lapsia, nuorimmaista hoidamme usein,ja tapaamme muutenkin.
    Olen alkanut kirjata ylös sattuvia sanontoja ja oivalluksia.
    5 vuotias oli oppinut uuden sanan ja se osui melkein kohdalleen lauseessa:"Älä havittele."

    VastaaPoista
  2. Raili,
    Kai se menee kaikilla niin. En "havittele" enempää kuin osakseni on suotu. Jäävät vain sattuvat sanonnat kuulematta ja kirjaamatta.

    VastaaPoista
  3. Laulua kuunnellessa tulee ihan haikea olo.

    VastaaPoista
  4. Kuuntelin minäkin laulun, moneen kertaan.
    Kiitos.
    En muistanut koko isovanhempien päivää, soitinkin heti ainoalle lapsenlapselleni.:)
    Myönnän, että olen laiska soittamaan.:(

    VastaaPoista
  5. Minä en tiennyt tuommoista isovanhempien päivää olevankaan, kiitos tiedosta.
    Tuo laulu on niin tosi kaunis, muistan sen kymmenien vuosien takaa, vaikka pidän kyllä enemmän vanhasta versiosta pasi kauniston ja susanna nion laulamana, pikkulaulaja taisi siinä olla todella nuori puhevikoineen..

    VastaaPoista
  6. HPY,
    Nykyajan lastenlaulut ovat kyllä ihan toisenlaisia, iloisia ja rytmikkäitä, mutta onhan aikakin ihan toinen.

    Rosina,
    Ei isovanhempien päivä ole ns. lähtenyt lentoon. Sen verran se aina on esillä, että mainitaan tuo vuoden valinta. Eikös mennyt viikko ollut vanhusten viikko?

    Sirokko,
    Äitien- ja isänpäivät muistetaan, mutta Suomessahan käydään keskustelua siitä, kuuluuko isovanhemmat lainkaan perheeseen. Ehkä seurasit kahden maahanmuuttajaisoäidin tai heidän perheidensä kamppailua saada olla perheissään täällä?

    Mainitsemasi vanha versio löytyy tuubista myös. :)

    VastaaPoista
  7. Ihana tuo laulu! Kiitos! Uusi tieto tämä Isovanhempien päivä oli minullekin.
    On hienoa olla äiti/isä /isovanhempi, mutta tärkeää olisi muistaa, että vaikka lapsi on lapsemme, hän myös (luultavasti) on aikuinen ja tietää asioista jopa enemmän kuin vanhempansa ja pystyy itse tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ilman meidän neuvojamme. Mitenkä sen muistaminen voikin joskus olla niin vaikeaa?

    VastaaPoista
  8. Muistan hyvin tämän laulun. Linkkisi takana on ihanat kuvat.

    En ollut tietoinen isovanhempien päivästä, vaikka tällainen päivä on ollut jo monena vuotena. Valinta tämän vuoden isovanhemmaksi on hyvä.

    VastaaPoista
  9. Laila,
    Jostakin aina silloin tällöin pulpahtaa jokin vanha laulu mieleen.

    En tarkoittanut neuvomisia lainkaan. Nykyään menee kyllä niinpäin, että minä kysyn neuvoja. Monissa asioissa olen blogin otsikon mukaan ihan pihalla.

    Olivia,
    Kaikenlaisia teemapäiviä on liuta. Minustakin on ihan hyvä, että isovanhempien päivä on jäänyt myös bisnesihmisiltä pimentoon. Muutenhan meillä olisi valtava mainosrumba siitäkin päivästä.

    Tavallinen arki on parasta.

    VastaaPoista
  10. Liisa, itsestäni tuossa neuvomisasiassa puhuin. Nyt olen jo törmännyt tosiasiaan, että huolehtimiseni vuoksi lapset ilmiselvästi haluavat säästää minua omista huolistaan, eivätkä enää uskoudu. Se on surullista, sillä olisin mieluusti tuki ja turva tarvittaessa.

    VastaaPoista
  11. Laila,
    Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, ihan omasta kokemuksesta.

    VastaaPoista
  12. Hyvin paljon ajatuksia ja tunteita herättää kirjoituksesi - ja laulu. Kiitos.

    VastaaPoista
  13. Lastu,
    Kuin myös sinun postauksesi ja äsken lukemani kurkistukset.Emme kuitenkaan osuneet sairaalaan yhtä aikaa. Minulle laitettiin lääkestentti sydämeen. Se ja sen syy vaativat omanlaisensa uuden lääkityksen, johon en ole vielä tottunut.

    Jaksamista toivon sinulle ja toteutukoon matkasi!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!