3. syyskuuta 2011

Eremitaasin kissat


Kun ikäihminen sairastuu, hän pääsee tai joutuu hyvinvointiyhteiskuntamme julkisen sairaanhoidon piiriin.Valitettavasti hänelle käy usein huonommin kuin Eremitaasin kissoille tai liito-oraville. Pietarin taidemuseon kellarissa asustaa kymmeniä kissoja, joista jokaisella on nimi ja ne ruokitaan, lääkitään ja hoidetaan hyvin. Ne saavat ulkoilla ja liikkua vapaasti taidemuseon kellarissa. Niillä on ollut parin vuosisadan ajan tärkeä tehtävä estää hiirten ja rottien aiheuttamat vauriot mittaamattoman arvokkaille taideteoksille. Jos ja kun kissat lisääntyvät liiaksi, niille etsitään hyvä kodit.

Liito-oravien lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Ne ovat tärkeä osa luontomme monimuotoisuutta ja uhanalainen laji. Suomi on direktiivein velvoitettu suojelemaan tätä taigametsän asukkia. Aika usein liito-oravat pääsevät uutisaiheeksi.Niistä muka pidetään huolta sen jälkeen kun niiden reviirit on ensin avohakkuin ja tielinjauksin revitty ja pirstaloitu. Pystytetään esimerkiksi liitotolppia.

Meitä ikäihmisiä alkaa olla liikaa. Kuvaannollisia liitotolppia ei tarvitse pystyttää, koska emme ole uhanalainen laji. Emme ole korvaamattomia. Vaivaisella seniorikansalaisella  ei ole enää tehtävää yhteiskunnassamme. Hän tuntuu olevan euroissa laskettava kuluerä. Onhan sitä paljon puhetta ja kauniita sanoja ihmisyydestä arvona sinällään, mutta monet mummot ja papat saavat unohtua omiin oloihinsa tai jauhautua yhteensopimattomien hoitoketjujen sirkkelinterävissä rattaissa. Ellei itse enää osaa tai jaksa soittaa, suorastaan vaatia hoitoa ja jatkuvasti kysellä omien lähetteidensä perään, saattaa jäädä vallan hoidotta. Monelle on käynyt niin.

Kun minulla ei nyt sattunut olemaan kuvia Eremitaasin kissoista, kävin ihan varta vasten kuvaamassa nuo liitotolpat.

20 kommenttia:

  1. Kävin tarkistamassa muistikuvani, että myös Helsinki- Turku- moottoritiellä liito-oravat otettiin huomioon. Tien valmistuminen viivästyi oravien takia ja kuulemme tunneleitakin lisättiin niiden takia.
    Näin kertoivat uutiset:

    "Kaikkiaan tielinjalla on 47 liito-oravien ylityspaikkaa.
    Tien keskikaistalle on esimerkiksi istutettu täysikasvuisia haapoja, jottei oravien tarvitse liitää kerralla koko tiealueen yli."

    Toivon, että myös meille vanhoille käy yhtä hyvin kuin noille kissoille: "Jos ja kun kissat lisääntyvät liiaksi, niille etsitään hyvä kodit."

    VastaaPoista
  2. Eremitaasin kissoilla on tärkeä tehtävä ja niitä kohdellaan hyvin. Olisipa kaikilla ihmisillä sama tilanne.

    Pari vuotta sitten löysimme kuolleen liito-oravan sadevesitynnyristä, kun tulimme mökille. Meilläpäin ei ole liitotolppia, mutta sen sijaan isoja puita ja sähkätolppia.

    P.S. Menneen viikon huono sää ja muut asiat sotkivat sekä kuluneen että ensi viikon ohjelmaa, joten en päässyt kylätapahtumaan enkä oman kaupunginosan tapahtumaan tänään. Ei siis ollut valinnan vaikeutta.

    VastaaPoista
  3. Kunpa moni muukin kuten minä ja Isännyys hoitaisivat omat vanhempansa - jäisi niitä vähiä voimavaroja niille, joilla ei ole lapsia. Kaikkihan nykyään rahassa lasketaan - jo lapsi kuluttaa niin ja niin paljon, huono omatunto tulee, kun ajattelee, että tuli viisi tehtyä...

    VastaaPoista
  4. Suomessa liito-orava on levinneisyytensä rajalla, mutta muuten niitä on maailma väärällään.

    VastaaPoista
  5. Enpäs tiennyt tätä Eremitaasin kissoista. Mielenkiintoinen tieto.

    Olen suruissani lukenut uutisia Suomen vanhusten hoidosta. Tai siis sen puutteesta. Mietin, että hyvinvointivaltio. Mielestäni vanhusten kohtelu on aina kertontu siitä, kuinka sivistynyt ja valveutunut yhteisö ja yhteiskunta on. Koskettava kirjoitus. Kiitos.

    VastaaPoista
  6. mm,
    Muistan kuulleeni asiasta myös. Haapa kai olisikin hyvä liitopuu, mutta kuten kuvasta näkyy, tänne pystytettiin kyllästetystä puusta tolpat rampin yli.

    Itse asiassa koko metsikkökin kuvasta vasemmalle on melkein kokonaan hävitetty katujen ja uusien kerrostalojen tieltä. Ajattelin vain, mahtaako näillä tolpilla olla niille tarkoitettua käyttöä.

    VastaaPoista
  7. Olivia,
    Tarvitsisimme enemmän konkreettisia tekoja vanhusten hoidossa. Lisää auttavia käsiä.

    Näin televisiosta jo toiseen kertaan ranskankielisen dokumentin Pietarista ja siinä nämä kissat esiteltiin. Toinen mielenkiintoinen uusi tieto oli, että Mariinski-teatterissa olisi aikoinaan ollut näyttämön alla kristallisirpaleita äänentoiston parantamiseksi. Enää niitä ei ole ja on laulettava kovaa. Onkohan uuden musiikkitalomme näyttämön alla kristallia?

    Suunnitelmia voi tehdä, mutta niitä on myös joustavasti muutettava tilanteen mukaan. Itse en oikein enää osaa suunnitellakaan mitään, kun tuntuu koko ajan sattuvan ja tapahtuvan.

    VastaaPoista
  8. Inkivääri,
    Hienoa. Onkohan se yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa? Ainakin se vaatii tilaa. Niinhän asiat olivat ennen. Vanhukset saivat elää perheensä parissa loppuun saakka. Perheeseen otettiin myös tätejä, enoja ja setiä. Nykyään perhe-käsite on jotenkin kapeutunut.

    Lapsi tuo leivän tullessaan, sanoo sananparsi. Iloitse lapsistasi!

    VastaaPoista
  9. a-kh,
    Siksipä juuri tämä mielestäni hiukan liioiteltu liitotolppailu hämmästytti kovasti. Lasken kuitenkin itseni luonnon ystäväksi, vaikka noin sanonkin.

    VastaaPoista
  10. Johanna,
    Oma maa mansikka -sanonta ei enää oikein istu. Tuloerot kasvavat koko ajan ja sitä rataa mahdollisuudet saada hyvää hoitoa sairauksiin ja hoivaa vanhuksena muuttuvat. Markkinat keikuttavat Suomi-laivaa eikä rahat riitä.

    Hyvinvointivaltiossa monet voivat todella huonosti. Työterveyshuolto toimii kai tehokkaasti, mutta sen ulkopuolelle jäävä kasvava joukko (suuret ikäluokat) alkaa jo pelätä, miten tässä lopulta käy.

    Ei kai joku Guggenheim ole Suomelle tärkeämpi kuin oaman maan asukkaiden perustarpeet.

    VastaaPoista
  11. Olen 5-6 kertaa käynyt venäjällä, siellä surettaa ne koirat jotka juoksee irrallaan ja ovat kaupoissa, kerran oli emokissa nukkumassa tiskillä ja poikaset juoksenteli kaupassa, säikähdin kun joku kiljaisi jalkani alla,se oli kissanhäntä.Vanhustenhuolto mielestäni venäjään verrattuna on huippuluokkaa, mutta ei kai niitä voi verrata, maassa maan tavalla kai?No niin tuli tämmönen kommentti.Hyvää syksyä!t.pepita

    VastaaPoista
  12. Osuvasti sanottu "Ei kai Guggenheim ole Suomelle tärkeämpi kuin oman maan asukkaiden perustarpeet."
    Tuota sopii ihmetellä nykypäivänä!

    Eremitasin kissoista en ole kuullut ennen. Mielenkiintoista. Liito-oravaa en ole nähnyt, mutta sen papanoita kyllä. Eräällä luontoretkellä oppaamme johdatti meidät ison kuusen juurelle. Siinä niitä oli, pieniä kakkasuikeroita. Alue oli lähellä asutusta, ulkoiluun säästetty, iloksi ihmisille ja elinpaikaksi oravalle.

    VastaaPoista
  13. Pepita,

    Kiitos kommentistasi!

    En ole vuosiin käynyt Venäjällä, joten tietoni perustuvat kuultuun, nähtyyn tai luettuun. Suomessa olen kaupoissa törmännyt vain lintuihin isoissa marketeissa. :)

    On kyllä vaikea verrata Suomen ja Venäjän vanhushuoltoa. Väestörakenne ja väkimäärät ovat aivan eri luokkaa. En ole lainkaan perehtynyt sikäläiseen lainsäädäntöön. Media
    näyttää yleensä ääripäitä, siis rikkaita ja osattomia. Niistä ei saa oikeaa käsitystä asiasta. Minusta olisi mukava, jos vielä pääsisin käymään (jos en Ukrainassa asti niin) edes Pietarissa.

    Hyvää syksyä sinullekin!

    Laila,
    En minäkään ole nähnyt liito-oravaa, en muistaakseni edes papanoita, joista niin paljon puhutaan.

    Jotenkin nyt tuntuu siltä, että maailman asiat eivät olisi lainkaan mallillaan. Kuka maksaa ja takaa ja saa mitä ja menettää mitä ja mistä leikataan? Eikä näitä jaksa ajatellakaan, kun pitää yrittää sompailla omaa arkeaan päivästä toiseen.

    VastaaPoista
  14. Liisa, Mariinski-teatterin kristallisirpaleista muistin 1920-luvun radiota, josta käytettiin nimitystä 'kristallmottagare' ruotsiksi (suom. 'kidekone'). Wikipediasa on tietoa tämän koneen rakenteesta ruotsiksi, suomeksi vain muutama rivi. Englanniksi on mahdolliesti enemmän tietoa, en vaan muistanut katsoa. Ehkä jollakin äänentoiston asiantuntijalla on tähän omat kommentit??

    VastaaPoista
  15. Täällälkin sitä jo pikkuhiljaa kauhulla odotellaan, nimittäin sosiaalisiin käryhin joutumista.
    Ei ole ketään joka perään katsoisi, ei kummallakaan.

    No, vielä on vuosia muutama toivon mukaan jäljellä ja mikäli hyvä tsäkä käy niin saappaat jalassa olisi hyvä täältä lähteä.

    Taistelimme vuosia erään sukulaisen puolesta pyrokratiaa vastaan, joten tuttua on. Onneksi sen kuitenkin teimme, koska olimme viimeiset elossa olevat "sukulaiset". Jäi ainakin hyvä omatunto.

    VastaaPoista
  16. Olivia,
    Vilkaisin englanninkielistä Wikipedian artikkelia, mutta fysiikka ei satu olemaan lainkaan alaani. En ymmärrä lainkaan näitä juttuja. :)

    KooTee,
    Tietäisitpä, kuinka monta kertaa olen sanonut, että olisi se niin mukavaa kun saisi terveenä kuolla. Mitä tahansa voi tapahtua ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

    Kai sitä pitäisi vain istuttaa niitä omenapuita, vaikka toisten avustustama. Jotenkin vain samanikäisten parissa keskustelut kääntyvät melkein aina näihin asioihin.

    Hyvä omatunto on paras tyyny, eikö vain?

    VastaaPoista
  17. Ranskan televisiossa oli joitakin vuosia sitten ohjelma siita miten vanhuksia hoidettiin eri maissa, ja Suomesta puhuttiin myos. Ohjelman tekijan mukaan Suomessa on kaikki hyvin kun vanhukset voivat pysya kotona ja heita kaydaan katsomassa ja auttamassa harva se paiva. Valitettavasti nain ei taida olla, ainakaan sen mukaanmita olen itse nahnyt. Kaikesta pitaa tapella, maksaa kalliita laskuja, ja kuitenkaan sita seuraa ei auttajista juuri saa ellei televisio ole paikalla. Eika se taida illa taalla sen parempaa. Naapurivanhus joka ei pysty juuri liikkumaan voi olla onnellinen etta yksi hanen tyttaristaan on niin huonosti palkattu etta hanen on pakko asua aitinsa luona! Vuokra on nain paljon pienempi. Kay siella joku hoitaja myos pesemassa vanhusta, mutta siihen se taitaa jaada! Vanhus haluaisi jo kuolla pois, jos hanen sanoihinsa on uskomista.

    VastaaPoista
  18. HPY,
    Tässäkin kaupungissa vanhushuolto on ulkoistettu lähen 50%:sti eikä kukaan pysty millään seuraamaan, toteutuvatko edes vähimmäiskriteerit. Muistan miten oma äitinikin sanoi, että lehmillekin oli määrätty tietty tuntimäärä ulkoilua, mutta vanhuksille ei. Vapaaehtoisia käsiä tarvitaan, hoitohenkilökunta ei ehdi.

    Vanhustenhoitopalveluyrityksiä on syntynyt paljon ja yritysten tavoite on tietenkin tuottaa voittoa. Jotta edes jonkinlainen tasa-arvo ihmisten välillä säilyisi, vanhustenhoito pitäisi säilyttää julkispalveluna.

    Samalla tavalla on syntynyt yksityisiä sairaaloita, joille viimeisten tutkimusten mukaan Kela on maksanut esimerkiksi laboratoriotutkimuksista enemmän korvauksia kuin mitä kyseiset tutkimukset ovat maksaneet.

    Samoin on käynyt hammashoidossa. Potilaalle tarkoitettu Kela-korvaus on vain nostanut taksoja.

    Televisio aina silloin tällöin nostaa esiin räikeimpiä tapauksia ja laiminlyöntejä.

    Suomi - mallimaa????

    VastaaPoista
  19. No jo on naurussa pitelemistä. Liito-oravathan eivät ole maailmassa uhanalainen eläinlaji. Niiden papanoitten perusteella ei voi suunnitella tielinjauksia eikä asuntoalueita. Täällä noudatetaan kaikkia Brysselin kotkotuksia, vaikka liito-oravan on havaittu pesivän urbaanioloissakin. Lapinpöllökin pesii Helsingin Kampissa.

    Suomi on EU:n mallimaa!

    VastaaPoista
  20. Kalevi,
    Suora lainaus ympäristö.fi-sivulta:

    "Liito-oravan suojelu ja kaavoituksen muut tavoitteet on usein mahdollista sovittaa yhteen. Ympäristöministeriö on lähettänyt kunnille, maakuntien liitoille ja alueellisiin ympäristökeskuksiin kirjeen, jossa käsitellään liito-oravan huomioon ottamista kaavoituksessa.

    Kirjeessä kerrotaan liito-oravasta ja sitä koskevasta, kaavoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Siinä annetaan myös esimerkkejä kaavamääräyksistä, joilla voidaan edistää lajin säilymistä.

    Kaavaa laadittaessa on aina selvitettävä suunnitelman ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Liito-oravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin on yksi selvitettävistä asioista.

    Selvitysten laajuus riippuu tilanteesta ja siitä, miten yleispiirteinen kaava on kyseessä. Asemakaavatasolla tarvitaan yksityiskohtaisinta tietoa. Lisäksi päätöksenteon pohjaksi tarvitaan sitä parempaa tietoa, mitä voimakkaammin on tarkoitus muuttaa luontoa tai mitä arvokkaampi kaavoitettavan alueen luonto."

    Saa nauraa. Se tekee hyvää sydämelle. Voi kunpa naurattaisikin kunnolla, myös minua.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!