11. huhtikuuta 2011

Vie sinä, minä vikisen

Vaalipuheilta ei oikein voi välttyä. Sitä vain ihmettelen, miksi meno on mennyt sellaiseksi, että Suomen eduskuntavaalitenteissä ja keskusteluissa puhutaan enemmän Suomi-kuvasta ja roolista maailmalla kuin oman yhteiskuntamme tilasta ja tulevaisuudesta. Kun laitan silmät kiinni, minusta tuntuu kuin kuuntelisin antirentoutuskasettia. Tempo on villitty.  Kysytään, mutta ei anneta vastata. Jonnekin on mahdoton kiire. Silloinkin kun joku saa vuorollaan vastata hitusen pitemmän kaavan mukaan, puhe on kuin märkä saippua. Siitä ei saa otetta, message holahtaa viemäriin. Puolueita ei oikein erota toisistaan. Oman ehdokkaan löytäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.

Numeroituja kasvoja vilisee tienvarsilla ja valotaulunäytöillä ja lehdissä painettuina ja erillismainoksina postilaatikossa. Ei näytä olevan rahasta puutetta. Ja lisätietoa olisi aina tarjolla jossakin www-osoitteessa. Kutsutaan fanittamaan facebookiin. Lähetetään tekstiviestejä.  Ykkösehdokkaat stailataan televisioesiintymisiä varten ja sitten kohta arvioidaan nämä ehdokkaat korujen ja pinssien käyttöä myöten. Vertautetaan esiintymistaidot verkkokyselyillä, jotka saattavat avautua jo ennen kuin itse ohjelma alkaa.

Mediavaalit. Imagovaalit. Verovaalit. Pääministerivaalit. Facebook-vaalit. Muitakin uusia nimiä eduskuntavaaleille on annettu. Vaalikoneita löytyy kyllä. Eri asia on, onko niistä mitään apua. Kysymykset ovat hankalia ja vastausten painottaminen tuottaa yllättäviä lopputuloksia.  Muuten olen sitä mieltä, että vaaliohjelmia on aivan liikaa jo näissä perinteisissäkin tiedotusvälineissä ja voin vain kuvitella, millaista debattia keskustelufoorumeilla käydään. Kyllästyttää jo ennen äänestyspäivää. Enkä taida olla edes ainoa, joka ei vielä ole päättänyt kenen vankkureihin hyppää.

13 kommenttia:

  1. Asioihin ei oteta kantaa. Puhutaan vain ehdokkaista. (Ainakin veikkaisin etta niin on.)

    VastaaPoista
  2. Totta turiset, Liisa! Sitä ihmettellen minäkin.

    VastaaPoista
  3. Vaalivankkurit kulkivat niin kaukana, että en ehtinyt mukaan. Nyt vain pohdiskelen kenen hyväksi meni äänestämättä jättäminen.

    VastaaPoista
  4. Naapurimaahan olisi minun pitänyt lähteä, jos olisin halunnut osallistua. Mitä olen kuunnellut ja lukenut, niin taidetaan käydä kisaa siitä, kuka parhaiten toisen mollaa.

    VastaaPoista
  5. Minulle ei ole vaikeaa olla äänestämättä ketään. Johan on aika kulunut rivakasti siitä, kun Katainen meni eduskuntaan jakamalla vessapaperia Kuopion torilla.

    VastaaPoista
  6. Vaalikeskustelua seuratessa minäkin olen ihmetellyt, minne hyvät tavat ovat kadonneet. Kun ehdokkaalle on esitetty kysymys, hän ei saa rauhassa vastata, vaan toiset varastavat vuoron ja pälpättävat päälle. Jotkut näyttävät myös luulevan, että oma viisaus korostuu, kun mollaa toista. Vaalikoneiden kautta ei ehkä löydä sitä ainoaa oikeaa ehdokasta, jota äänestäisi, mutta on mielenkiintoista miettiä omia kantojaan kysyttyihin asioihin. (Ylen ja MTV:n vaalikoneiden kysymykset poikkeavat jonkin verran toisistaan, samoin vastaustapa. Ehkä siksi kummankin vaalikone esitti eri ehdokkaita.)

    VastaaPoista
  7. HPY,
    Ikävintä minusta on se, että jätetään vastaamatta selkeään ja äänestäjälle tärkeään kysymykseen ja siirrytään selittämään uudelleen ja uudelleen yhtä ja samaa diipadaabaa, jonka kaikki jo tietävät. Ei todellakaan oteta selkeää kantaa.

    KooTee,
    Ensi viikolla saattaa kiistely olla vielä rajumpaa, mutta sitähän ei enää kansalaisille luultavasti näytetä livenä. Se siitä avoimuudesta.

    Simpukka,
    Siinä jäi ehkä antamatta juuri se ratkaiseva ääni, mutta toisaalta olisi saattanut käydä niinkin, että juuri sinun vuorollasi äänestysliput olisivat päässeet loppumaan. :)

    Sirokko,
    Miten ulkosuomalaisten äänestämismahdollisuus taataan? Mittaavatko matkoja viivottimella vai laskevatko potentiaaliset äänestäjät järjestäessään äänestyspaikat?

    Harvinaisen kiivasta on taistelu. Jokainen on isänmaan asialla omasta mielestään, mutta eri lähtökohdista. Mollataan toisia puolueita ja pelotellaan.

    a-kh,
    Lapsuudesta asti muistan, miten vaalit olivat aina tärkeät. Vaalipäivä juhlistettiin vaalikahveilla. Äänestämistä on myös äänestämättä jättäminen.

    Laila,
    Jos tuo päällekkäin puhuminen on sitä uutta eurooppalaista kulttuuria. Toivottavasti se pysyy sanailun tasolla.

    Totta tuo, että vaalikoneiden vastauksia ihmetellessä alkaa pohtia tarkemmin omia kantojaan kysymyksiin. Päivänselvää arkijärkiselle ihmiselle luulisi olevan, että velkarahalla ei pitkälle päästä.

    VastaaPoista
  8. Äänestin ennakkoon jo torstaina, joten vaalikeskustelut eivät vaikuta päätökseeni enää. Netissä en ole tutustunut asiaan, koska tietokone oli 7 päivää huollossa.

    Täällä pääkaupungissa on valtavasti vaalimainoksia ja tempauksia. Sunnuntaina minulle tyrkytettiin esitteitä jopa uimarannan kahvilan ulkopuolella. Äänten kalastaminen sujuu jäisellä rannalla, kun aurinko paistaa.

    Ehdokkaiden retoriikka kiinnostaa minua jo sen takia, että poliitikkojen kieli kuului arkeeni kolmen vuosikymmenen aikana.

    VastaaPoista
  9. Olivia,
    Hyvä, että tietokoneesi on taas kunnossa.

    Ulkopuolisesta kansanedustajien työpaikan hankinta tuntuu todella työläältä. Kun ei jaksa kulkea kuuntelemassa paikallisia paneeleita, on tieto hankittava muualta.

    Onko sinun mielestäsi tapahtunut muutosta retoriikassa vuosien mittaan vai onko muutos tapahtunut minun ymmärryksessäni? Tarkoitan tätä asioiden vyyhtiyttämistä, osittaista salailua, pelottelua positiivisen argumentoinnin kustannuksella. Mustamaalauksen jätän pois laskuista, siihen lankaan en mene.

    VastaaPoista
  10. Retoriikka muuttuu ymmärtääkseni koko ajan asioiden ja tarkoitusperien mukaan. Tänä päivänä kansainvälisyys ja EU tuovat uudet käsitteet ja aiheet poliitikkojen puheisiin ja keskusteluihin. Käsitteet jäävät siksi usein kovin vieraiksi äänestäjille.

    Argumentointi on nykyisin enemmän jahkailua tai omien mielipiteiden tyrkyttämistä muita kuulematta. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla nuoret aktiivit oppivat keskustelun taidon eri tavalla kuin nuoremmat sukupolvet poliittisilla areenoilla. Nyt yksilön esilletuominen korostuu enemmän kuin vuorovaikutus.

    Minullakin moni asia menee yli ymmärryksen nyt kun olen ollut poissa työelämästä monta vuotta. Yritän seurata uutisia Ruotsista ja Saksasta TV:n ja netin kautta. Monet uutisaiheet ovat samat kuin meillä, mutta näissä maissa poliitikkojen argumentointi on erilaista kuin meillä, toisaalta taidokkaampi, toisaalta joskus hyvinkin epämiellyttävä (esim. Ruotsindemokraattien aiheet ja kielenkäyttö). Mustamaalaus on valitettavasti yleistä sekä meillä että muualla.

    VastaaPoista
  11. Anja sanoi....
    Ihmettelen miten siellä vaietaan atomivoimaloiden rakentamisesta!Täällä Saksassa vihreät ovat koko toimintansa ajan voimakkaasti vastustaneet tuota vaarallista teknologiaa ja siksi heidän kannatuksensa lisääntyy koko ajan.Tiedän vähän mistä puhun, koska saimme "leivän" tuolta suunnalta. Vain yksi onnettomuus Suomessa, niin suuri alue asutusta ja osa mökkirannoista on autiona......
    Seuraukset ovat niin lopulliset!
    Atomivoima ei ole missään maassa varma!Suurin vaaratekijä on ihminen ja yllätystekijöitä on muitakin.....ja kymmenet ikäpolvet meidän jälkeemme taistelevat vielä atomijäteongelmien kanssa....ja Suomeen rakennettavan jätetunnelin yli pyyhkäisee vielä pari jääkautta....että se siitä...eihän se enää meitä koske...
    Atomivoiman kannattajat ilmottautukoot vapaaehtoisina auttamaan Japanissa!!!
    En mustamaalaa, vaan yritän vähän avata silmiä ennen vaaleja, kun olen järkyttynyt miten helposti siellä lupia myönnetään.
    Rahasampojahan ne ovat, joten houkutus on suuri.

    VastaaPoista
  12. Et tosiaankaan ole ainoa, joka ei ole vielä päättänyt, ketä äänestää.
    Minä en tiedä, ketä äänestäisin.
    Ehkä valitsen sitten varsinaisena äänestyspäivänä sen "oikean".
    Täälläkään ei saa enää vaalikahvia, ehdotin joskus lähikaupassa sellaista, mutta eivät ole ainakaan vielä noteeranneet hyvää ehdotustani.:))

    VastaaPoista
  13. Olivia,
    Taitaa olla niin, että politiikan sanakirjatkaan eivät pysy muutoksessa mukana. Tuo omien mielipiteiden tyrkyttäminen ja vastausten avoimeksi jättäminen on ilmeistä. Takaportit jätetään auki, jos vaikka sittenkin mahdollisesti pääsisi vallan sisempiin kamareihin...


    Anja,
    Ei kommenttisi ole mustamaalausta, vaan totta puhut. Hyssyttely ja suomalaisten voimaloiden "erinomaisuus" ja "turvallisuus" ja "ei-tällaista-Suomessa voi tapahtua"-mentaliteetti näkyy ja kuuluu. Kuulee myös esim. tuulipuistojen rumuudesta ja melusta, vaikka maamme on niin laaja, että tilaa luulisi niihin riittävän.

    Suomalaiset ovat suuruudenhullua kansaa, joka uskoo olevansa maailman paras alalla kuin alalla, jos joillakin mittareilla milloin missäkin asiassa olemme kärkiryhmässä. Onhan meillä moni asia hyvinkin, mutta millä hinnalla. Nöyryys elämän arvaamaattomuuden edessä on kai jo melkein pahe.

    Kiitos kommentistasi!

    Rosina,
    Sunnuntaina vielä ehtii hyvin. Toivottavasti sopiva ehdokas löytyy, täydellistä ei varmaan olekaan.

    Keitetään sitten itse ne vaalikahvit!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!