24. helmikuuta 2011

Vihreä Ninja

Vajaan kolmenkymmenen asteen aamupakkasessa autolla liikkeelle lähteminen alkaa olla melkein uhkapeliä. Jos radiossa puhutaan asiaa, alkoholibensiiniä ei kannata tankata ennen lämpimiä. Oli jo tankattu. Pitää pukeutua niin lämpimästi, että selviää, jos auto sattuu hyytymään matkalle. Sen tietää jo vanhastaan. Pakkaseen ei kannata jäädä odottelemaan apua, koska hinauspalvelut ovat ylityöllistettyjä. Pitää ottaa vaikka taksi lähimpään lämpimään.

Polttoaineen kanssa ei tullut ongelmia, semminkin kun ensimmäisessä täydennystankkauksessa ostimme sitä kalliimpaa. Jo itse pakkaskeli saattoi olla syy normaalia suurempaan polttoaineen kulutukseen. Pitkällä matkalla  joutaa seuraamaan kaikenlaisia pikkuasioita.  Kuten kauniita tykkylumisia kuusia ja kaarelle taipuneita nuoria koivuja. Niitä riitti. Ilma oli keväisen kirkas. Suorastaan kahdet aurinkolasit olisivat olleet tarpeen. Aika vähän näkyi eläinten jälkiä hangilla.

Piipuista nousevat savupatsaat paljastivat kuitenkin, että vielä ei oltu pakkasista pääsemässä. Jossakin vaiheessa auringon silmä sammui, omia silmiä alkoi kirvellä normaalia enemmän ja savun haju tunkeutui auton sisään. Tulipaloa siinä jo ehti ajatella. Radio on oiva matkakumppani. Heti kohta siellä ilmoitettiin harvinaisesta talvisesta inversiotilanteesta, jonka keskipisteessä satuimme maanantaina olemaan.

Ilmanlaatu oli vain tyydyttävä. Se oli helposti aistittavissa. Alkaa jotenkin tuntua siltä, että ekstremeilmiöt alkavat olla tavanomaisia. En ollut kuullutkaan tuosta ilmiöstä ennen. Ilmiö oli laajalla alueella eikä ollut edes ruuhkaa liikenteessä. Ilma on meille kaikille yhteinen. Säitä emme voi säätää. Tietoa yksittäisen ihmisenkin ympäristökuormasta on paljon ja helposti saatavilla. Osasinkohan olla ihan rehellinen vastatessani em. sivun alareunasta löytyvään hiilijalanjälkitestiin, kun minusta tuli Vihreä Ninja?

6 kommenttia:

  1. sulle on blogissani kopioi-liitä -postia.

    VastaaPoista
  2. Vastasin hiilijalanjälkitestiin ja minustakin tuli Vihreä Ninja. Monessa kohdassa oli tosin vaikea valita todellisuutta kuvaava vastaus.

    Talvinen inversiotilanne on vakutettavasti minulle tuttu asia vuosien takaa, jolloin Helsingin ilma oli tosi huono aamuruuhkan aikaan. Silloin kuulin inversiosta ensimmäisen kerran.

    VastaaPoista
  3. a-kh,
    Postia on aina mukava saada. Kiitos!

    Olivia,
    Oma tulokseni tuntui liian hyvältä ollakseen totta. Tuollaisiin testeihin vastatessa pitäisi oikeastaan olla käytettävissä koko vuoden kirjanpito, mikä itse asiassa onkin tiliotteissa. Tosin ne eivät ole kyllin tarkkoja.

    Kaupunkiympäristössä en olisi ihmetellyt ilmanlaadun huonoutta, mutta viime kesäiseen metsäpalosavusumuun verrattava harmaus metsämaisemissa todella yllätti. (Kuva)

    VastaaPoista
  4. Alkoholibensaa on meidänkin tankki täynnä, eikä ole varoituksen sana radion kautta yltänyt korviimme. Bensaa on kyllä kulunut aikaisempaa enemmän, olisikohan osittain tämän uuden bensan ansiota? Huomenna on lapsuuden kotikylän tyttöjen tapaaminen ja olen lupautunut kuskiksi. Onneksi ei tarvitse aamulla lähteä ja luvassa on lauhtuvaa. Autolle en mitään osaisi tehdä, jos tien päälle jäisin. Pukeutumisesta olen muistuttanut ja kännykässä on tiepalvelun numero. Kimppakyyti on hauskaa ja säästää sitä jalanjälkeä.

    VastaaPoista
  5. Laila,
    Ei kai nykyautoille juuri kukaan asiaan vihkiytymätön osaa juuri mitään tehdä. Näyttöön ilmestyy jokin vikailmoitus, sitten tietokoneelta korjaamolla etsitään se vika. Useimmiten vanha osa vaihdetaan uuteen.

    Lauhtuva sää tekee tiet liukkaiksi. Luulen, että olet varovainen kuski. Mukavaa reissua!

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja hyvää kevätviikonloppua Sinulle!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!