11. marraskuuta 2010

Rakastan, rakastan...


Mukailin sähköpostitse saamaani kiertistä. Muutin imperatiivit minä-muotoon. Poistin jotakin. Lisäsin muutaman sanan (kursiivilla).

1. Heitän mielestäni turhat numerot. Niihin kuuluvat ikä, pituus ja paino. Annan lääkärieni huolehtia niistä. Siitähän minä heille maksan.

2. Pidän vain iloluontoiset  kaikki ystävät. Hapannaamat saavat minutkin masentumaan. 
En halua masentaa muita.

3. Opettelen tietämään enemmän tietokoneista, käsitöistä, puutarhanhoidosta, mistä tahansa. Joutilas mieleni Mielen joutilaisuuus on paholaisen työkalu. Ja paholaisen nimi on Alzheimerin tauti.

4. Yritän nauttia pienistä asioista.

5. Haluaisin nauraa usein, pitkään, äänekkäästi. Nauraa kunnes joudun haukkomaan henkeäni.

6. Joskus kyyneleeni vaan tulevat. Kestän se, suren ja jatkan elämää. Ainoa ihminen, joka on kanssani elämäni loppuun saakka, katsoo minua peilistä.

7. Ympäröin itseni asioilla joita rakastan, olipa se perhettä, lemmikkieläimiä, muistoja, musiikkia, kasveja, harrastuksia, mitä tahansa. Kotini on turvapaikkani.

8. Pidän huolta terveydestäni:
Jos se on hyvä, säilytän se.
Jos se on häilyvä, parannan sitä.
Jos en voi itse sitä parantaa, hankin kaiken mahdollisen avun.

9. En tee matkoja syyllisyyteen, mikä on minulle luontaista.  Teen sen sijaan reissun postilaatikolle, naapuriin, ostoskeskukseen tai toiseen kaupunkiin tai jopa toiseen maahan. Mutta en mene sinne missä syyllisyys asuu.

10. Jokaisen tilaisuuden tullen haluan osoittaa rakkaimmilleni, että rakastan heitä. Ja muistan aina, että elämää ei mitata hengenvetojen määrällä, vaan niiden hetkien määrällä, jotka saavat henkemme salpautumaan (muusta kuin kivusta.)

En lähetä tätä vähintään kahdeksalle ihmiselle, mutta jaan tämän kuitenkin jonkun kanssa blogissani. Meidän kaikkien pitäisi elää täyttä elämää joka päivä, mitä se sitten itse kullekin merkitsee.

Edit.16.11.klo 8.30

9 kommenttia:

  1. Mihinkäs se johtikaan se tie, mikä oli hyvillä neuvoilla päällystetty..
    :))

    VastaaPoista
  2. Hei Ellinoora,
    Josko samaan paikkaan kuin hyvät aikomukset? :) On yritettävä mennä niin kauan kuin jotenkin kykenee. Tällä erää taas kerran mri-putken kautta.

    Saan kiertiksiä kaikenlaisia. Kovin monia en pysty lähettämään eteenpäin, koska ne vetävät kahtaalle. Minussa tässä oli jotakin vapauttavaa. Harkitsin kyllä päiviä ennen kuin laitoin jakeluun.

    VastaaPoista
  3. Yritän pitää nämä hyvät neuvot mielessäni ja ehkä joskus jaan ne ystäville.

    VastaaPoista
  4. Olivia,
    Tässä on imperatiiveja, joista voi valita itselleen sopivat. Ei tämä elämä ole hallittavissamme...

    Ellinooralle vielä,
    En pääse kommentoimaan blogiisi. Onkohan muilla lukijoilla ilemnnyt sama ongelma.

    VastaaPoista
  5. "Hän eli täyttä elämää" on myös muistokirjoitusten ja -puheiden kiertoilmaisu viinaan kuolleista.

    VastaaPoista
  6. a-kh,
    Minun on vaikea kokea eläväni täyttä elämää sairauksien tuomien rajoitteiden kanssa. Hyväksyminen ja suostuminen on aina vain vaikeaa.

    VastaaPoista
  7. Hyviä elämänohjeita muistettavaksi. On mukava, että merkintösi kertovat Sinun pitävän myös hapannaamaystävät. : )

    VastaaPoista
  8. Tarvitsen tätä listaa.

    1. Luen joka aamu uniapnealaitteeni muistikortilta, kuinka monta hengityskatkosta yön aikana on ollut. Kyllä, hoidosta huolimatta katkoja on. En muista aina hengittää. Huokaus. Olisikohan parempi etten enää yöni tuloksia katso :).

    2. Niin, tämä on tärkeää. Kuinka paljon jaksaa ottaa vastaan - ja antaa. Joskus on välttämätöntä vetää raja.

    3. Kun en ole enää töissä, saattaa laiskuus iskeä. Ei ole pakko kehittää osaamistaan. Tietokonekin on sellainen kaivo ja lähde ettei sen virkistävä vesi tyhjene koskaan. Missä on sanko, tarvitsen sitä ammentaakseni uusia tietoja ja niksejä. Upotan tiedon lähteelle ja nostan.

    4. Kun oppii nauttimaan pienistä asioista, "saldo" kasvaa isommmaksi kuin yhden ison jättipotin (turha) odotus. Kirjan yksi ainoa kaunis lause. Kaikki kohdallaan siinä. Eikö sekin ole onnea?

    5. Nauru. Luin Mielensäpahoittajan ja, kyllä, nauroin eräässä kohdassa ääneen. Kai itseni löysin :).

    6. Jatkan elämää. Katson peiliin ja nyökkään itselleni. Voisin vaikka silittää poskea. Itseään saa rakastaa vajavaisena.

    7. Kodin merkitys on korostunut eläkkeellä - ja paluumuuttajan miljöössä. Melkein itkettää. Miksi? Jostain syystä - mille ei nyt sanoja löydy.

    8. Terveys. Se huolestuttaa mutta yritän ettei se valtaa koko aikaa ja ajatuksia. Koetan hoitaa sitä mikä on jäljellä. Ollakseen terve ei tarvitse olla terve, sanoi neurologi Jorma Palo. Kunpa muistaisin aina sen elämän moton.

    9. Syyllisyys. Miten hyvä on oppia olemaan menemättä syyllisyyden lähteille. Se matka on usein täysin turha. Iloksikin elämä on tarkoitettu. Elämänilo. Kaunis sana. Ja varsinkin kun se toteen, hetkittäin, käy. Onko elämänilokin osin järjestelykysymys? Etsivä löytää.

    10. "Minä rakastan sinua." Elämän kainalosauvat. Kruunu. Ruisleipä. Kaikki. Kunhan sen sanotuksi saan...

    VastaaPoista
  9. Laila,
    Minun täytyi muuttaa ohjemaiset käskyt minä-puheeksi, itseni vuoksi. Jokainen ystävä on aarre. Ei kai ystävä voi ollakaan hapannaama?

    Lastu,
    Kiitos listastasi. Minäkin kuuntelin sen kirjan, muistaakseni Tapio Liinojan lukemana, ja taisin nauraa useammassa kuin yhdessä kohdassa. Ajattelin silloin, että se kannatti pikemmin kuunnella kuin lukea.

    Minä(tai me) otimme ja lähdimme kauas viikoksi, vaikka esteitä on. Tiedät, että esteeksi riittää, että "on yrittännä ennennii" ja "ei oo ennenkää yrittännä". Ja on niin ihmeen hyvä tulla kotiin taas.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!