9. joulukuuta 2009

Enkeleitä

Tarjuska-ystävä lähetti joulumieltä enkelikuvan myötä. Kiitän ja laitan kauniin tunnustuksen ja joulumielen tuojan kiertoon. Jaan sen eteenpäin kaikille tämän blogin ja kuva- ja tarinablogieni lukijoille. Jos haluat jakaa sitä eteenpäin linkittämällä haluamasi blogit, säännöt löytyvät Tarjuskan ja tietenkin Christmas Spirit Awardin luojan, Mistyn, blogista.

_____

Kokoonnumme toivon mukaan perheinä yhteen jouluaikaan. Minä olen arki-ihminen ja juhlat valmisteluineen tahtovat tuoda stressilisää. Kannan mukanani lapsuuden yksinkertaista joulua imellettyine perunalaatikkoineen ja pipareineen. Kinkku, perinteiset laatikot, joulupuuro ja sekametelisoppa ( ja aikoinaan myös lipeäkala), ja ah niin ihana rasvasilli, jonka esittelaitto oli minun tehtäväni siinä kuin voipalleroiden pyörittäminenkin.

Joulukuisia lehtiä katsellessa löydän ihan kauniita koristeluideoita ja valkoisia ja sinisiä ja kultaisia ja vaikka minkälaisia muotijouluja. Ja blogeista löydän varsinaisia jouluihmisiä. Olemme erilaisia, jokainen on kai oman kotijoulukulttuurinsa tuotos. Kun pidän sen mielessä, en ehkä vertaa omaa melko askeettiselta vaikuttavaa joulunviettoa toisten runsautta pursuaviin ruokapöytiin.

Yhdessäolo on tärkeintä. Ja leikki ja laulu. Lastenlasten kirkkaat silmät lahjakääröjen avautuessa alta aikayksikön. He tarvitsevat konkretiaa, so. kovia ja pehmeitä paketteja, mutta mielestäni meille aikuisille oikeastaan riittää joulun sanoma yksinkertaisuudessaan.

Itse muuten kuulin viime viikolla ensimmäisen kerran leikistä Antiikkikauppias ei myy mitään uutta. Sitä olisi hauska kokeilla vaikka tänä jouluna. Leikkimistä kannattaa kokeilla joulupukkia odotellessa, koska silloin ainakin lasten mielestä aika suorastaan matelee. Saattaa olla, ettei leikitkään silloin luonnu, kun ovat niin täpinöissään.

6 kommenttia:

  1. onnea enkelistä, olkoot se matkallasi mukana.
    Minäkään en ole oikein jouluihminen, vaikka äitini on sitä, mitä enmmässä määrin. Meillä ei ole lahjoja ostettu enää moneen vuoteen, paits lapsille tietysti. Meillä aikuisilla on ja kaikkea tarpeellista ja tarpeetontakin A ylli B kylli ja C yllinkylli.

    VastaaPoista
  2. Amalia,
    Kiitos. Kai minunkin äitini oli jouluihminen. Hänellä oli tapana neuloa villasukat kaikille lapsille ja lapsenlapsille monenmonena vuotena. Hyvä lahja. Lämmin. Käyttövaate. Ei ikuinen.

    VastaaPoista
  3. mitähän varten enkelit ovat nykyään niin usein pikkutyttöjä? Ovatkohan liike-elämän psykologit olleet asialla?

    VastaaPoista
  4. "... Se joulu suo, mi onnen tuo, ja mielet nostaa Luojan luo..." Rauhallinen joulu läheisten kanssa, kynttilän loistetta ja kuusen tuoksua. Eivät lahjat ole aikuisille tarpeellisia, lapsille niiden tuoma jännitys annettakoon. Millainen leikki mahtaa olla tuo Antiikkikauppias ei myy mitään uutta? En ole kuullutkaan. Laila

    VastaaPoista
  5. Kalevi,
    Johtuu varmaankin kiiltokuvista.

    Laila,
    Leikkijöistä yksi on antiikkikauppias, toiset ostattelevat tavaroita. Antiikkikauppias ostaa ja myy vain uutta, so. ilman U:ta olevia esineitä. Esim. auto ei käy, koska siinä sanassa on u-kirjain. Ei saa missään nimessä sanoa, että leikki menee näin, vaan leikkijöiden on hoksattava asia itse.

    En ole itsekään leikkinyt tätä koskaan, mutta tuntui hauskalta seuraleikiltä.

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa hauskalta leikiltä sopivan ikäisten lasten kanssa leikittäväksi. Kerronpa tästä eteenpäin. : ) Laila

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!