7. elokuuta 2009

Mansikkapaikka

Tulee katsotuksi televisiota tavallista enemmän sattuneesta syystä. Mansikkapaikan (toistaiseksi uusintoja) löysin viime viikolla, kun siinä oli Virtasen Jukka Mikko Kuustosen haastateltavana.

Olipa leppoisaa katseltavaa. Ja hulvaton oli Hanna ja Niilo- laulukin ohjelman lopussa. Miksi moinen ohjelma kiinnosti? Keski-Suomesta on Jukka Virtanenkin lähtöisin. Muistan miten hän oli suosittu Yhtyneiden Paperitehtaiden pikkujouluissa tanssittajana. Ei kukaan naisimmeinen jättänyt mainitsematta, jos oli päässyt hänen kanssaan parketille. Minä en koskaan niissä juhlissa ollut, mutta teinpä juhlakampauksia niihin lähtijöille.

Ja Kuustosen Mikko on yksi harvoista ja valituista artisteista, jonka live-konsertissa olen ollut. Herkkäkuuloisena olisi tietenkin pitänyt olla korvatulpat mukana. Jo silloin. Ja sokerina pohjalla ohjelmassa Sonja Lumpeen lauluesityksen kitarasäestyksestä vastasi entinen luokkatoverini. Sen sijaan eilinen vastaava ohjelma Tapani Kansasta pikemminkin ahdisti kuin kiinnosti. Miten se matematiikassa menikään? Pienin yhteinen jaettava, suurin yhteinen tekijä? Siis mikä meitä yhdistää, ketä mihinkin?

Ja nyt menen kuuntelemaan Pirjo Rissasen Paju pientä. Helposti kuunneltavaa tekstiä. Hyvää viikonloppua! Kiertelen blogeissanne sitten myöhemmin.

6 kommenttia:

  1. Paranemisia toivottelen. :)

    VastaaPoista
  2. Tapani Kansa on varsin kaukainen sukulaiseni, vaikka onkin laulanut Rokkivaari Hotasen. Mies on lauluissaan kovin pateettinen ja yliyritteliäs. Ei pure minuun.

    VastaaPoista
  3. Toivon, että löydät telkastasi virkistäviä ohjelmia nyt toipumisvaiheen avuksi. Pyytelepä talkkunaa mustikoittesi joukkoon, siis tärkeänä lääkkeenä tunnettu "concocktion".

    VastaaPoista
  4. Celia,
    Kiitos!

    Kalevi,
    Näyttivät pätkän mainitsemastasi kappaleesta. Sinustako se kertookin? Yliyrittäminen näkyy ja kostautuu kaikilla elämän alueila. Niin tässäkin.

    Utukka,
    Toki toki. Talkkunaa melkein joka päivä. Mustikat vain sattuvat nyt olemaan mauttomia, siis vetisen makuisia. Sitä vikaa ei talkkunatkaan korjaa. Pitäisiköhän ostaa pensasmustikoita?

    Luin muuten taannoin mainitsemistasi ammattipölyttäjistä mehiläisineen. On heitä Suomessakin muutama ainakin.

    VastaaPoista
  5. Paranemisen toivotuksia toivotan! Toivottavasti lääketiede tekee sen mitä sen tehtäväksi annettu on: auttaa kärsivää ihmistä ja poistaa kivun.

    VastaaPoista
  6. Lastu,
    Kiitos toivotuksistasi. Säät olisivat ihanat, kun vain pääsisi ulos kulkemaan. Tämä oli tällainen kesä. Ovat erilaisia.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!