25. tammikuuta 2009

Vihdoinkin shaktimatolla

Hermosärky ja sen aiheuttamat lihasjännitykset ja -kireydet kiusaavat siinä määrin, että olen valmis kokeilemaan kaikenlaisia pehmeitä vaihtoehtohoitoja. Piikkimattoakin. Strömsö-ohjelmassa oli syksyllä esitelty moisen maton käyttöä. Joskus olen katsonut ohjelmaa, mutta juuri tuo jakso jäi näkemättä. Alan liikkeet kertovat, että ohjelman jälkeen ko. mattoja on kyselty paljon.

Netistä löytyy keskustelua asiasta ja eri mattoversioita, joita voi käydä katsomassa. En halua mainostaa mitään tiettyä merkkiä, vaan kertoa piikkimaton vaikutuksesta omaan kipuuni. Palaan asiaan, kunhan olen päässyt maton kanssa sinuiksi. Vuodenvaihteessa sain jo kokeilla mattoa. Koin siitä olevan apua sen verran, että päätin ostaa oman. Se tuli perjantaina.

En ole koskaan harrastanut joogaa, mihin kyseinen matto läheisesti liitetään. Enemmänkin nuorena tuli harrastetuksi liian kovia lajeja. Rauhalliset venyttelyt jäivät liian vähälle eivätkä aikoinaan orastaneet lihas- ja jännekireydet tulleet ajoissa esiin. Nyt olo on sitten kuin olisi heinäseipään niellyt, vaikka yrittää parhaan kykynsä mukaan liikkua, taivuttaa, kiertää, rullata...

Yrittänyttä ei laiteta. Toivottavasti.

6 kommenttia:

  1. Odotan mielenkiinnolla kokemuksiasi patjasta.

    Eilen istuin taas liian pitkiä pätkiä ja hyvä kun selvisin töistä kotiin. (Dropit ja vaakataso laukaisivat yöllä tilanteen, mutta ehdin taas jo pelästyä... Ja turhauduin! Voi että miten turhauduin!)

    Voimistavia ja rentouttavia!

    VastaaPoista
  2. Haavetar,
    Kunhan totuttelen. Nyt on ranka liian ärtsy, jotta voisin sanoa muuta kuin, että fakiirit ovat vallan hyvin voineet lepäillä naula-alustoillaan. :)

    Näissä kipuasioissa turhauttavinta onkin toistuvuus ja arvaavattomuus.
    Ja luovuttaa ei saisi...

    VastaaPoista
  3. Minäkin odotan kokemuksiasi piikkimatolla. Jo kertaalleen kokeiltuna se siis tuotti apua - toivoa herättävää. Ja sinähän et anna periksi.
    Olen aina uskonut itse tykönäni, että venytteleminen on yhtä hyvää jumppaa kuin riehuminen. Ei kissakaan lähde liikkeelle, ennenkuin on venytellyt.

    VastaaPoista
  4. Utukka,
    Kuljettelen sitä nyt edestakaisin ala- ja yläkerran välillä. Toistaiseksi se on ainakin paljastanut, kumpi kehonpuolisko on kireämpi. Mutta yritän nyt pysyä kohtuudessa tämänkin kanssa.

    Aikoinaan joku fysiatreista määräsi akupunktiota. Kävin sarjan ja lopulta kehoni suorastaan ampaisi neulat pois. Selkeä vastalause siis. Saa nähdä, miten tässä käy...

    VastaaPoista
  5. No voi hyvät ihmiset! Mietin juuri aamulla sängyssä, että oletkohan kokeillut akupunktiota, ja tulin ehdottamaan, vaan oletkin jo kokeillut, mutta huonoin tuloksin. (Voisiko olettaa, että punktioherra ei ollut täysin pätevä. Pari tuttavaa ovat saaneet akusta avun, kun neula löytää tiensä juuri oikeaan kipupisteeseen. Toivon että taikamattosi lennättää sinut kiputähtien yläpuolelle!

    VastaaPoista
  6. Utukka,
    On ollut akuherra ja akurouva ja erilaisia neuloja. Kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat. Kiitos kantavista ajatuksistasi sieltä kaukaa.

    (Tuli siitä mieleen, että pitäisi vastata Bertha-tädin meiliin(kin).

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!