3. tammikuuta 2009

Muisti kortilla

Ikäkö vai mikä sen tekee, että useammin kuin kerran päivässä huomaa kävelevänsä entisiä reittejään etsimässä hukkaantunutta tavaraa? Silmälasit ja kännykkä ovat tavallisimman hukassa. Onneksi on vielä tuo lankaliittymä. Siitä voi soittaa omaan kännykkäänsä ja kulkea ääntä kohti. Toisaalta lankapuhelinkin on langatonta mallia. Välistä etsin sitä soittamalla kännykästä kotinumeroon.

Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä on taas lista menneen vuoden sanoista, jotka kuvaavat vuoden tapahtumia. Vaatii melkoista muistia, että osaa mieltää ne ilman selityksiä. Lista on pitkä. Poimin tähän vain ne, joiden merkityksen ymmärsin heti tai muistin missä yhteydessä niitä on käytetty:
blogata (?), ekoleima, energiatodistus, hiihtohalli, hydrospinning, kättelypresidentti, liikuntapappi, maidoke, maisematie, mielikuvapolitiikka, obamania, omistajaohjaus, puutarhakaupunki, pyramidihuijaus, sekstari, synnytyslaulu, tikutaku, toivotalkoot, uussuomalainen, verkkovaltuutettu, vihkiturismi, virtuaaliaita, vongata, ysäri
Muistitikun voisin lisätä itse listaan, koska se on uusi tuttavuus. Välipäivien ajanvietteenä ja yhteispuuhana pelasimme erilaisia pelejä. En muistanut enää Afrikantähden sääntöjä. Pienet pelaajat osasivat neuvoa oitis, mitä nyt pienimmäinen halusi olla pankki ja käännellä lappuja ilmaiseksi ja kulkea omia oikoteitään. Pelasimme myös Eläinpyramidia ja heitimme sikaa. Onneksi säännöt olivat tallella.

Kukahan muuten keksisi sellaisen kassin, jossa olisi lukija joka näyttäisi sen kulloisenkin sisällön? Toki jokainen vaatekappale ja esine tarvitsisi tuoteselostelappuun kiinnitetyn koodisirun. Muistan jo kauan sitten lukeneeni tai kuulleeni, että ostokset voisi hoitaa vastaavalla systeemillä. Hyllyltä kärryyn, kärrystä nauhalle, nauhalta kassiin nostelu käy hyvästä jumpasta terveselkäisille. Vajaakuntoinen ehdottaa, että nehän voisi laittaa suoraan kassiin. Jääkaappi voisi myös hälyttää, kun sieltä otetaan se viimeinen piimäpurkki. Ehkä pärjäämme ilmankin. Toistaiseksi.

7 kommenttia:

  1. Nii, iän mukan kovalevy täyttyy eikä uutta tunnu ennää mahtuvan sammaa tahtii. Mil hiijel sais tyhjennettyy sen kaike turha ja ikävä vanhast pääst, tulis tillaa uusile 'cool'ile tuulile.

    VastaaPoista
  2. Hukka on se paikka, mihin säännöllisin väliajoin minulta katoaa silmälasit, avaimet ja rahakukkaro.
    Arkista hyötyliikuntaa tulee näin ollen harrastetuksi. Vaikka ottaa se kyllä aika tavalla päähän tämä muistamattomuus, vai mitä se on?

    VastaaPoista
  3. Akkapaha,
    Kuule, olen tivannut kaiken maailman terapeuteilta varapäätä. Sanovat, ettei omastani saisi juuri mitään vaihdossa. Siksi on tyytyminen tähän vanhaan. :)

    Vapulis,
    Niinhän se oli. Hukka. Sinne ne katoavat. Ellei sieltä löydy, voi katsoa jemmasta tai hyvästä tallesta. Ja hetken päästä silmälasit ovatkin keittiön pöydällä, missä ne eivät varmasti äsken olleet.

    VastaaPoista
  4. Ja jos koskaan, koskaan alat järjestellä tavaraa pois näkyviltä, niin taas koskaan, koskaan et sitä enää löydä. Sinivihreä lanka katosi! Erittäin mystistä. En arvaa syytellä varkaita. Kun kukaan ei ole käynyt ...

    VastaaPoista
  5. Utukka,
    Juuri siksi tarvitsemme paljon tasoja, joihin voi kerätä kasoja. :)
    (Haittaavat vain hiukan pölyjen pyyhkimistä).

    Oletko muuten imuroinut? Meillä ainakin imuri on rohmu tavaroiden perään. Olen joskus joutunut penkomaan pölypussin.

    VastaaPoista
  6. On se niin, ja juuri siksi, jos kuitenkaan... ehkä se joskus löytyy... tai sitten ei...

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!