Terveyttä leivästä?

Edellisen postauksen kommenttia kirjoittaessani aivan vesi herahti kielelle, kun muistin äitini leipoman ruisleivän maun. Muistin sen tuoksunkin. Olen yrittänyt etsiä kaupoista täysrukiista ruisleipää, mutta se on aika vaikeaa. On niitä joitakin ja myyjäisistä saa myös. Melkein jokaiseen sorttiin on lisätty vehnäjauhoja. Ja hiivaa, jota ei ennen ruisleivässä tarvittu. Sitten muistin ns. terveysleivän. Kun kerran äidin leivänjuuri on menetetty, onhan minulla pakasteessa terveysleivän juuri. Tein sitä aikoinani paljonkin ja vein tuliaisina. Välillä se onnistui hyvin, toisinaan taas taikinan nousemisen kanssa oli niin ja näin. Sain juuren tähän terveysleipään kauan sitten naapuriltani. Nyt kokeilemme miehen kanssa yhteistuumin, vieläkö se toimii.

Tarvitset
1. 1,5 l kylmää vettä
2 rkl suolaa
2 dl leivänjuurta
2 dl auringonkukansiemeniä
2 dl pellavansiemeniä
3 dl rikottuja ohrasuurimoita
8 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja

Sekoita ainekset puukauhalla ämpärissä ja anna hapata 12-24 tuntia.

2. Voitele neljä pitkää vuokaa ja lisää ämpäriin
0,5 l haaleaa vettä
14 dl ruisjauhoja

Sekoita taikina käsin ja nostele se vuokiin. Anna leipien kohota 2-6 tuntia.

3. Paista 175-asteisessa uunissa 2 t 15 min

Tuolla keittiössä se taikinanjuuri nyt happanee punaisessa muovisangossa, koska taikinatiinua en omista. Hierinkin jäi mökin myynnin yhteydessä eteisen verholaudan päälle, siihen tuohivirsun viereen. Kyllä sen huomenna jo näkee, toimiiko juuri. Mielenkiintoista. Onpa mitä seurata. Olkoonkin, että siinä on vehnäjauhoja (laitoimme kyllä itse hiivaleipäjauhoja osan), kai se on terveellistä hiivattomuuden ja noiden kuitupitoisuutta lisäävien siementen takia. Onkohan tämä ystävältä ystävälle aikoinaan kiertänyt resepti toisille tuttu? Viime viikolla leivoimme hiivaleipää. Siirappi oli lopussa. Laitoimme sen asemasta fariinisokeria. Tänään kaupasta löytyi leipäsiirappia!
___
Edit. 29.8

Unohdin mainita, että pitää muistaa ottaa uusi taikinanjuuri (noin 2 dl) pakasteeseen, ennen kuin täyttää vuoat. Leipämme oli valmista eilen illalla varttia vaille kahdeksan. Ei siis mitään pikaruokaa. Piti heti uunista otettua päästä maistamaan. Levite suli lämpimän leivän päällä, kuori oli ehkä liian kova ja paksu. Se johtunee vanhan uunimme ominaisuudesta lisätä lämpöä omin päin eikä noudattaa asetettua lämpötilaa. Ihan suussa sulavaa, erilaista, vanhaa tuttua, tuoksuvaa.