29. kesäkuuta 2007

Minulla on ikävä

Oikein Virve Rosti aamulla ennusti laulaessaan "Sata salamaa iskee tulta...", koska vihdoinkin ukkonen sadekuuroineen kiertyi tännekin. Rännien alle on kannettu ämpäreitä. Onhan koko alkukesä ollut liian kuivaa.

Alkukesän kiivas rytmikö työnsi kivut hetkiksi taka-alalle? Minä en siihen itse pysty. Jotakin erityistä täytyisi taas tapahtua. Mihin nyt kiinnittyisin? Kamera on alkanut tuntua liian painavalta ja kukista on kuvia kyllin. Käveleminen on jäänyt vähemmälle. Järven vesi on niin kylmää, ettei siellä voi vielä vesijuosta. Riipun tuon sittiäisen (?) lailla heiveröisessä kukassa. Putoanko vai pääsenkö vielä eteenpäin?

Minulla on ihan oikeasti ikävä entistä minääni. Multaa kynsien alla. Otsasta tippuvia hikipisaroita työn tiimellyksessä. Levollista olemista. Kunnon yöunia. Fyysistä ponnistelua. Oppilaita. Työtovereita. Elämää. Naurua ja laulua. Tanssia.

Onneksi huomenna saan muuta ajateltavaa, kun Onni kumppaneineen tulee käymään. Liikuttaa kyllä syvältä, kun pikkumieskin on sanonut olevansa Liisa-mummusta huolissaan. Pienet lapset ovat niin tosia ja osaavat tehdä omia johtopäätöksiään sanomattomistakin sanoista. Heidän seurassaan ei voi olla muuta kuin juuri sellainen ja siinä kunnossa kuin sillä hetkellä on.

6 kommenttia:

  1. Tanssi on syniä, paitsi kun sitä esittää Kuopion kiintiöpoikkeusyksilö, erilainen ikinuori.
    No leikkiä.
    Tosin minun nuoruudessani sanottiin, että miettikää, tulisiko Jeesus mukaanne tanssipaikalle tai elokuviin.

    VastaaPoista
  2. Jassoo. Omat nuoruuden tanssimiset olivat muutama yritys käydä lavoilla ihmettelemässä, mistä siinä oikein oli kysymys. Olisi pitänyt olla viimeisen päälle laitettu ja eturintamassa. Vaan kun luonne on ihan toista. Se niistä hukkareissuista.

    Liikunnalliset tanssiharrastukset olivat asia erikseen. Kehonhallinnan opettelemista, tosin vasta sitten kun sen havaitsi miltei mahdottomaksi.

    Niin sitä sanottiin eikä sinne juuri mentykään. Kumpaankaan. Onkohan isokin aukko sivistyksessä?

    VastaaPoista
  3. Tunnistinpa itseni tuosta kapaaleesta Minun on ikävä entistä itseäni..

    Nautin taas tästä tekstistä ja sen kipeydestä - käsität varmaan mitä tarkoitan. :)

    VastaaPoista
  4. Iines,
    Käsitän ja ymmärrän. Luopumisen ja toivon aaltoilun...

    Minulle tämä koneella oleminenkaan ei ole hyväksi, mutta onpahan ikkuna jonnekin.

    Aamu oli harmaa, nyt paistaa aurinko. Jos vaikka kiertäisi talon. :)

    VastaaPoista
  5. Lapsista saa voimaa heikkoinakin hetkinä. Toivotan sinulle puhtia ja jaksamista kesääsi. Minulla oli jokin aika sitten niin vetämätön olo, että luulin kesäni potevan vallan jaksamattomuutta. Nyt on olotila kohentunut ja toivon, että voin taas nauttia kesästä ja luonnosta. Voimia sinulle ja halauksin!

    Oikein hyvää kesän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Tarjuska!

    Olo on todella ollut kuin finaalissa viime ajat ja mieliala sen mukainen.

    Hyvää kesänjatkoa sinullekin!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!