4. syyskuuta 2006

Iso luuta lakaisee

Olen ollut pois opettajantyöstä jo useita vuosia. Jouduin heittämään hyvästit työlle ennenaikaisesti. Pari kertaa olen vuosien mittaan yrittänyt tyhjentää mappihyllyä, mutta en ole pystynytkään kajoamaan omaan työhistoriaani. Onko nyt sen aika?

Kaksitoista ylipursuavaa mappia sain tyhjennetyksi ja siirretyksi historiaan. Enkä niitä purkaessani ja lajitellessani oikeastaan tuntenut yhtään mitään. Se oli kuitenkin raskasta fyysistä työtä. Ei niitä voinut sellaisenaan pois heittää, koska kalvot ja niitit pilaavat keräyspaperin. Kasa kalvoja painaa yllättävän paljon, enemmän kuin vastaava määrä paperia. Ehkä lukitsin sieluni purkutyötä tehdessäni. Olin pioneeri ATK:ssa ja tekstinkäsittelyssä aikoinani, oikein Oulun yliopiston etäkurssin käynyt. Toki ennen Windows-aikaa. Opin komennot put, get, finger etc. Ja sitten eteen läväytettiinkin kohta ikkunat ja ikonit ja kaikki em. oppi muuttui turhaksi.

Monisteet muistuttivat suurista ryhmistä, mukavista työtovereista ja oppilaista ja hivelevistä onnistumisen sekä katkerista turhautumisen hetkistä, puhumattakaan joistakin hillittömistä nauruhepulikohtauksista luokassa tai opettajainhuoneessa. Vain jokuset laulun sanat tai runonsäkeet saivat armon jäädä. Kaikki muu sai mennä. Osa odottaa vielä silppurin lopullista tuomiota.

Tunteet? Eräs ystävä sattui soittamaan eilen illalla, kun vielä ahkeroin tuhoamistyössäni. Silloin ei siis tuntunut miltään, mutta tänään on ollut itku herkässä. Ja hommahan on kesken. Mappeja on vielä metritolkulla ja ihka ensimmäisetkin spriimonisteet ja vahasmonisteet tallessa. Häviääkö tässä revohkassa osa ihmisarvostani vai onko tämä vain askel uuteen? Jokohan laittaisin graduni käsikirjoituksen samaan pinoon, kun ei siitä väitöskirjaa tullutkaan?

Kuitenkin 25 vuotta. Ihanko suotta?

PS. Tiedän, että kuvassa on harja eikä luuta.

9 kommenttia:

  1. Olet oikealla tiellä. Menneestä voi luopua. Se tekee tilaa uudelle. Harja tai luuta. Lakaisevat molemmat. :)

    VastaaPoista
  2. Olen jo monena kesänä tehnyt samanlaista siivousta. Tänä kesänä raaskin lopulta tuhota maalla varastossa ollutta materiaalia, jota en vielä viime kesänä tohtinut.
    Välillä itketti ja nauratti, toisinaan taas, mieluisien muistojen arkistosta reaaliaikaan ylösnostaminen valoi toivoa, vahvisti, rohkaisi elämään eteenpäin.
    Varmasti sinäkin koet lukuisia iloisia hetkiä mappejasi plaratessasi. Uskon niin ja toivotan mielenkiintoisia hetkiä työsi parissa!

    VastaaPoista
  3. Hei Sivuaskel ja Leonoora,
    Mihin ne tyhjät mapit nyt sitten laittaisi?

    VastaaPoista
  4. Tämä nyt ei ole kuvablogi, mutta tässä on sellainen kuva, josta pidän. Siinä ei ole mitään pliisua. Mitähän noista ruttupurkeista on juotu...

    VastaaPoista
  5. Suositan Pentti Kemppaisen kirjaa
    Lähtö tuli

    terv uusmaalainen

    VastaaPoista
  6. A-k.h,
    Joitakin virvokkeita siinä lienee nautittu. Mutta ihmettelen, miksi ne tölkit on pitänyt rutistaa pilalle. Eikös ne ole rahanarvoista tavaraa? Vilkaisenpa tarkemmin, kun seuraavan kerran visiteeraan ko. verannalla, joka siis ei ole oma. :)

    VastaaPoista
  7. Mulla on kerääntynyt paperia järjestötoiminnasta ja myös vanhoja koulupapereita oli mappikaupalla. Päätin jo keväällä alkaa tuon siivouksen, joka tosin jäi kesken kun niitä paprereita on pilvin pimein. Kaikki pitäisi tuhota silppurimyllyllä ensin. Vanhat ylimääräiset mapit: säästä osa, mitä luulet tarvitsevasi ja loput voi viedä vaikka kirpputorille tai Pelastusarmeijalle tms. Mun on pakko luopua myös liioista mapeista. Ei halua, että koti on toinen toimisto ja eiköhän nuo koulumatskutkin ole jo aikansa elänyttä tietoa, jota ei enää tarvitse, mutta ei raaskis heittääkään pois. Itse jätin vain joitan päättötöitäni muistoksi. Mulla kun on kerääntynyt koko avioliittoajan postikortitkin ja vuosia oli 30...siis keräilijäluonnetta. ;))

    VastaaPoista
  8. Hei Liisa, niksipirkalla olisi varmaan idea mappien uusiokäyttöön. :) Duunissa on on riittävästi täysiä ja tyhjiä mappeja, niin että yritän kaikin keinoin välttää keräämästä niitä kotiin. Ei mulla ole neuvoa sulle,sorry.:(

    VastaaPoista
  9. Kierrätystavaratalot ja kirpputorit saattaisivat ottaa niitä, ja toisaalta älä hävitä kaikkia tyhjiäkään, sillä uutta taltioitavaa kertyy koko ajan, jos ei muuta niin kiinnostavat lehtileikkeet voi sujauttaa niiden väliin. Vaikka eri aiheille omansa.
    Viimeisimpiä tietoja mm. eri tieteenaloista, terveydenhoidosta, puutarhanhoitovinkkejä jne. Uusin tieto kun tulee aina viiveellä kirjoihin jne.
    Onpahan taas sitten ajankulua vuosien saatossa, niitä poistaessa.
    Näkee mm. mielenkiinnon kohteet eri aikoina :)

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!