11. maaliskuuta 2006

Aamukahvin odottelua

Heräsin jo neljältä ja nousin ylös viideltä. Ei siihen aikaan enää viitsi uniapuja ottaa. Sitäpaitsi on Optinate-aamu, siis kerran viikossa otettavan osteoporoosilääkkeen otto. Se on nautittava tyhjään vatsaan ja oltava sen jälkeen vähintään puoli tuntia istuvassa asennossa. Ei saa mennä pitkälleen. Taitaa olla tuhtia lääkettä, jos joutuu ns. väärään paikkaan. Mutta ei valvomisesta tällä kertaa ollut mitään haittaa. Mielessä pyörivät eilisen ihmeelliset nettiseikkailut onnistuneine tuloksineen. Ja tulinkin tänne koneelle naputtelemaan sähköpostia eilen löytämälleni Seattlen sukulaiselle. Hiukan H. ihmetteli kuudelta herätessään. En minä tavallisesti täällä niin aikaisin seikkaile. Jostakin syystä päivälehtikin oli myöhässä.

Vaari lähti kauppaan viikonlopun ruokaostoksille. Noora ja Oskari ovat kohta tulossa käymään. Ei kuulemma haittaa, vaikka viikonloppusiivous on tekemättä. Touhua tulee riittämään. Sää vain jatkuu hiukan liian kylmänä. Nyt sataa kuitenkin jo hiljalleen lunta. Se tietää yleensä lauhtumista.

Kokeilin pitkästä aikaa karstausta hiukan. Onhan sekin eräänlaista käsijumppaa, tosin aika yksipuolista. Varovasti ja vähän, sillä hiljaa hyvä tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi sinäkin!