Hiukan arkaillen Iida nousi portaita mummua kohti. Olihan siitä jo aikaa, kun viimeksi tavattiin. Onni tiesi tarkalleen, minne suuntasi. Pikkuautorasia ja muovieläinlaatikko löysivät heti tiensä totutulle paikalle. Gorilla oli tällä kertaa pelottava otus ja joku muukin, ne joutivat mennä mummun taskuun piiloon. Kitarakin kiinnosti ja soinnut olivat toistaiseksi vielä aika säyseitä. Huomenna jatkamme leikkejä aamupäivällä. Yritin välttää lähikontaktia ja pestä käsiä. Kurkku tuntuu nimittäin kipeältä. Varsinkin aamulla en juurikaan saanut ääntä aikaseksi. Kauniita unia. Taitaa tulla lunta tänä viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!